ke 30.12.2015

Ei meillä lunta ole, mutta jotain valkoista kuuraa kylläkin.  Luvassa on paukkupakkasia ainakin säätiedotuksen mukaan.  Joulukuu oli ennätyslämmin ja märkä ja pimeä ja tuulinen.  Olemme viettäneet hiljaiseloa Hämeenlinnassa.  Nyt on mukava odotella uuden vuoden vieraita.  Meillä on tiedossa perinteiset juhlat, mutta nyt ensimmäistä kertaa kaupunkikodissa.  Mökki on kylmillään enkä innostunut siivoamaan sitä muutaman päivän oleskelua varten.  Ei haittaa, vaikka meillä onkin hetken tiivis tunnelma.

Tänään on ollut siivouspäivä.  Kutsun mielelläni vieraita, sillä silloin koti tulee hetkessä edustuskuntoon.  Siis tavarat paikoilleen, lattiat imuroitua ja pinnat pyyhittyä.  En tiedä käykö muille niin kuin meille.  Sanomalehdet kerääntyvät pinoiksi ja vaatteet ajelehtivat kaikkialla muualla kuin komeroissa.  Niin ja aina on jotain hukassa.  Jussi osti taas kerran uusia halpissilmälaseja, kun edelliset lukemattomat parit olivat salaperäisesti kadonneet.  Sukista puhumattakaan.

 

Keittiössä komeilee uusi liesi rikkimenneen tilalla.  Pinaattipakastepizza odottaa pääsyä uuniin.   Sähkömies-Jussi antoi itselleen valtuudet asentaa lieden.  Hän on kantanut kaupasta ruokatavaroita niin paljon, että voisimme muonittaa isommankin joukon.  Kuohuviinit jäähtyvät parvekkeella.  Juhlakansa on tulossa huomenna.

 

Minä olen varustautunut juhlanviettoon printtaamalla meille uudet lauluvihkoset vanhoilla tutuilla sanoilla.  Siinäpä hyvän juhlan ainekset: mukavia vieraita, hyvää syötävää ja juotavaa, sopivasti yhteistä ohjelmaa.  Voi olla että pyöräytämme tv-ruudussa diashown matkakuviakin.  Siitähän vieraat pitävät, pitäväthän?

 

 

to 31.12.2015

Keli on nollan tietämissä ja taivas on pilvessä.  Sytyttelen kohta kynttilät ja parvekkeen lyhdyn.  Viimeistelimme aamulla siivouksen.  Miten mukavaa onkaan, kun koti on siisti ja puhdas.  Keittiöstä tulvii tuoksuja.  Uusi liesi on käynyt kuumana.  Paistoin uunissa mehevän kaalipiirakan ja porkkanalaatikon lopusta herkkurieskoja.  Keittelin hiljakseen illan fonduejuhlia varten tom yam -lientä.  Tuoksu on kuin suoraan Thaimaasta.  Kookosmaito, currytahna, sitruunaruoho, inkivääri ja limetinlehdet saavat kaukokaipuun heräämään.  Vain korianteri puuttuu.

 

Juhlakansa saapui illan hämärtyessä.  Terttu ja Immo tulivat sopivasti ensimmäiseen kattaukseen.  Tarjosimme kylmää kuohuviiniä, kuumaa kaalipiirakkaa ja porkkanarieskoja sekä meheviä kullankeltaisia mangoja.

 

Kun Lii ja Kaizu saapuivat poksautimme toisen pullon kuohuviiniä.  Immo tarjoili sinihomejuustolla täytettyjä taateleita ja avacadoja majoneesi-katkaraputäytteen kera.  Virittelimme heti perään fonduepatoja.

 

Siinä ilta vierähtikin rattoisasti, kun padat porisivat ja juttua riitti.  Terttu ja Immo viettivät marras-joulukuussa neljä viikkoa Malagassa.  He retkeilivät etelä-Espanjassa ja kertoilivat vuolaasti tuoreista kokemuksista.

Lauluvihkosetkin otettiin käyttöön.  Laulaminen onnistui kohtuullisesti mutta Jussin soitto ei soinut.  Hän moitti, että olin valinnut aivan liian vaikeita lauluja säestettäväksi.  Nyt taitaa mennä lauluvihkot uusiksi ennen seuraavia kemuja.

Puolen yön aikaan Hämeenlinnan taivaalla tuikki ilotulitteita.  Me tyydyimme katselemaan niitä parvekkeelta.  Kilautimme vielä kerran onnen maljat tulevalle vuodelle.  Jussi kajautti iloisesti ”Helvetin kuustoista!”  Näillä mennään.

 

pe 1.1.2016

Uusi vuosi alkoi brunssilla niin kuin monesti ennenkin.  Tällä kerralla meillä oli mansikkaista Fresitaa.  Minä keittelin juhlakansalle spelttipuuroa ja poltin kattilan pohjaan.  Liekö uusi liesi liiankin tehokas.  Kiltti-Jussi rapsutteli sitten illalla kattilaa, joka oli ollut  pitkään liossa.  Päiväkävely suuntautui galleriaan.  Petra oli siellä hommissa valmistelemassa tulevaa näyttelyään.  Hän napsautti kuvan meidän joukkueesta.

 

Iltapäivällä oli tarkoitus mennä kylpylän iloihin, mutta niin vain päivä vierähti rupatellessa että päätimme siirtää uimisen seuraavaan tapaamiseen.  Minä tarjoilin kaikille tuoksuvaa thai-kalakeittoa.  Jälkiruokakahvin kanssa herkuttelimme tuliaiskakuilla ja tryffeleillä ja vihreillä kuulilla.  Kiitoksemme niistä.

Saattelimme vieraat pakkasen keskelle ja vetäydyimme torkkumaan television äärelle.  Näin saimme vuoden 2016 käyntiin.  Mukava kun edessä on viikonloppu ennen arjen aherrusta.  Mitä se sitten onkin.  Minun kohdallani ainakin tarmokasta maalausrupeamaa työhuoneella ja Vanajaveden opiston kursseja.  Emme tehneet ensimmäistäkään uuden vuoden lupausta.  Silti ennakoin, että edessä on muutama kevennetty ruokaviikko.