ke 25.5.2016
tutustumispäivä Naxokseen

”Kaikki äkkilähtömatkalaiset viedään Naxokseen”, Tuin opastyttö tiesi, kun saavuimme eilen illalla vajaan neljän tunnin lentomatkan jälkeen Catanian kentälle. Niin siis meidätkin.

 

 

Se sopi erinomaisesti, sillä Giardini-Naxos Joonianmeren rannalla on ihanteellisella paikalla saaren itäpuolellaTaorminan kupeessa.

Kaupunki on täynnä pieniä perhehotelleja. Meidät majoitettiin yhteen niistä.

Hotel del Sole on nelikerroksinen kapea rakennus Stromboli-kadun ristelyksessä. Huoneemme on vaatimaton, mutta onneksemme saimme parvekkeen ja näköalan merelle.  Äkkilähtömatkamme hinta-laatusuhde on huima!

 

 

 

Aamiainen ei kuulu hintaan. Testasimme kuuden euron buffetin. Sillä hinnalla sai syödä paikallisia herkkuja vatsan täydeltä.

 

Tervetulotilaisuuden jälkeen katselimme lomapaikkaamme kolmen kilometrin mittaisen rantakadun suunnalta. Rannat olivat vielä hiljaisia, sillä merivesi on kylmää. Varpaiden kastelu riitti, uimaan ei tehnyt mieli.

Oppaamme Virpi kertoi, että keskustassa ruokakauppoja on vain vähän, mutta laitamilta löytyy iso market. Kävelimme katsastamme valikoiman. Olemme liikkeellä vain käsimatkatavaroiden kera. Siksipä tärkeitä tavaroita puuttui kuten korkkiruuvi ja iso putkilo aurinkovoidetta.  Kauppakeskus Deco olikin yllättävän kaukana. Matkalla ehti tulla hiki ja jano. Lämmintä oli noin 26 astetta ja viikonlopuksi on luvassa kuumia tuulia Afrikan suunnalta.

 

Maisemat olivat silmiä hiveleviä. Korkeat vuoret reunustavat Naxosta, värikkäät istutukset olivat täydessä kukassa ja luonnonniittyjäkin näkyi. Taustalla kohosi Etna majesteetillisena. Se on elävä tulivuori, joka tössäyttelee savupilviä. Eilen illalla oppaat olivat nähneet sulan laavavirran.

 

Maistoimme paluumatkalla ensimmäisen sisilialaisen norma-pizzan. Siinä oli pehmeäksi haudutettua munakoisoa ja maku oli erinomainen. Tuleva viikkomme näyttää lupaavalta sekä ruuan että ilmojen suhteen. Eikä lomapaikassakaan ole valittamista. Paikallisbussilla pääsee sujuvasti kuuden kilometrin päässä vuoren rinteellä näkyvään Taormiinaan. Edestakainen matka maksaa kolme euroa.  Huomenna vietämme rantapäivän. Ehkä seuraava on jo kaupunki- ja kulttuuripäivä. Emme ole varanneet vielä retkiä. Etna kiinnostaa, samoin retki Kummisedän jalanjäljille.

Siestan jälkeen piristyimme ja näyttäydyimme muiden turistien tapaan rantakadulla.

Valitsimme Finnmatkojen suositteleman La Capanninan illallispaikaksi. Emmekä pettyneet. Italiassa pitää maistaa spaghetti alla vongolea ja merenelävärisottoa. Pasta-annoksessa oli tuoksuvia valkosipulilla maustettuja kuorellisia pikkusimpukoita. Risotto oli maukasta ja oikeaoppista. Master Chef Australia-kisassa olen seurannut, miten kilpailija toisensa jälkeen kompastuu risotonvalmistuksessa. Tämän ravintolan kokki olisi saanut kisassa täydet pisteet. Naapuripöydän asiakaskin kiitteli tarjoilijaa sanomalla ”Superb” samasta annoksesta.

 

to 26.5.2016
rantapäivä

Suloinen aamuaurinko herätteli meidät. Ostimme eilen kaupasta aamiaistarvikkeet. Katoin koko komeuden pikkuruiselle parvekepöydällemme. Jussi keitteli vanhalla kunnon kierukalla mukeissa kahviveden kuumaksi.

 

Käy se aamiainen näinkin. Suurin puute on, ettei meillä ole jääkaappia. Jätimme juustot ja serranon kinkun yöksi parvekkeelle. Se oli virhe, sillä aamulla ne olivat kuumia!

 

Jatkoimme päivällä lähiseutuun tutustumista. Kävelimme aallonmurtajalle ja katselimme Naxoksen lahtea siltä suunnalta.

 

Palailimme pikku hiljaa takaisin ja majoitumme pyyhkeiden päälle rannalle. Jussi kipaisi hakemaan kaupasta kylmät oluet. Aurinko paahtoi keskipäivän aikaan niin kuumasti, ettemme uskaltaneet viipyä pitkään vaikka suojakertoimia olikin.

 

Kävelimme rantaa pitkin Giardiniin ja pysähdyimme Lido-ravintolaan kevytlounaalle. Se tarkoitti salaattiannosta ja kylmää valkoviiniä. Mikäpä siinä oli istuessa meren äärellä. Naapuripöytään osui suomalaispariskunta matkalaukkujen kera. He olivat tulleet Rooman kautta lentämällä. Me annoimme kahden päivän vankalla kokemuksella lomavinkkejä.

Siestan jälkeen katselimme Finnmatkojen opaslehtisestä suositusravintoita. Päädyimme tyylikkääseen Velaan, joka sijaitsi rantakadun keskivaiheilla.

Ehkä illallisruokamme sienipizza pinaatin kera ei ollut kaikkein tyylikkäin valinta, mutta hyvältä se maistui!

 

Kahden retkipäivän jälkeen rantaelämä tuntui taas suloiselta:

su 29.5.2016
rantapäivä

Nautimme sunnuntain kunniaksi valmiin aamiaisen hotellimme terassilla. Meillä on enää kolme lomapäivää jäljellä. Päätimme että kaksi niistä vietämme rannalla ja yhden Taorminassa.

 

Tänään oli rantapäivä. Tunnussanalla Finnmatkat saa monesta paikasta täällä Naxoksessa pieniä alennuksia. Niin myös rantatuoleista. Vuokrasimme läheiseltä Lido Sabbio D’Oron rannalta sini-keltaraitaiset tuolit ja varjon yhdeksän euron hintaan.

 

Varjo oli tarpeen, sillä aurinko näin varhain keväälläkin on polttava. Varjon ansiosta vietimme huolettoman rantapäivän. Lueskelimme matkaoppaita ja dekkareita. Iltapäivällä kävimme syömästä pientä suolaista tavola calda (lämmin pöytä) -tiskistä ja nautimme kylmät oluet. Siitä ei rantapäivä parane.

Palailimme auringosta ja merituulesta voipuneina ennen auringon laskua hotellille. Halusimme sunnuntaipäivän kunniaksi syödä jotain hyvää. Tai hyväähän ruoka on ollut, mutta pastat ja pizza ovat tulleet jo tutuiksi.

”Ravintola La Speloncan miekkakalakääryleet ovat klassikko. Ne on valmistettu vanhan arabialaisen, Palermosta löydetyn reseptin mukaan ja siitä johtuen niissä on mm. rusinoita ja pinjansiemeniä”. Näin kertoi Finnmatkojen opaslehtinen. La Spelonca löytyi Recanatin rannan puolelta. Meiltä oli sinne noin kymmenen minuutin kävelymatka.

Italian lomalla kuuluu juoda ainakin kerran lasillinen proseccoa aperitiiviksi. Se maistui ylelliseltä. Saimme ravintolan terassilta kodikkaan kulmapöydän.

Tilasimme kääryleiden lisäksi annoksen grillattua miekkakalaa ja hyvin paikallisen munakoisopaistoksen sekä karahvin valkoista Etnan viiniä. Oppaat ovat kertoneet, että Sisilian vesiltä pyydystetään miekkakalan lisäksi tonnikalaa ja äyriäisiä. Miekkakala oli suussasulavan maukasta.

 

Tilasimme vielä jälkiruuaksi tiramisun kahdella haarukalla. Se oli syntisen hyvää.

 

ti 31.5.2016
rantapäivä ja lähtöpäivä

Maanantaina vietimme kaupunkipäivän ihastuttavassa Taorminassa.  Sen jälkeen tiistaiaamuna oli vuorossa pakkaus, sillä huone piti luovuttaa jo kymmeneltä.  Nouto lentokentälle oli vasta lähempänä iltakahdeksaa.

 

Vietimme matkamme viimeisen rantapäivän lähirannalla.  Vaikka taivas oli sankassa pilvessä, vuokrasimme rantatuolit ja varjon.  Tuntui, että joku tukikohti oli hyvä olla olemassa.

 

Merituuli oli leppeä ja päivä kului ilman suuria ponnistuksia.  Paitsi että minä kunnostauduin uimalla!  Talviturkit on siis heitetty toukokuun puolella.  Vaikka Jussi lupaili uida, hän perääntyi.  Ehkäpä sitten juhannuksena mökillä?

 

Purimme leirin illallisaikaan ja herkuttelimme matkan viimeisillä annoksilla risottoa ja pastaa.  Olen ollut yllättynyt, miten hyviltä ne ovat maistuneet.  Ehkä ulkoilmalla on ollut osuutta asiaan.

Paluumatkamme sujui myötätuulessa ja olimme kotisuomessa puoli tuntia etuajassa: puoli neljältä aamuyöstä!  Se ei lämmittänyt, sillä saimme odotella Hämeenlinnan bussia lentoasemalla puolitoista tuntia.  Kotiin päästyämme vaivuimme syvään uneen.  Tällaiset lentoajat eivät ole mukavia.  Mutta matka oli.  Siitä jäi monta hyvää muistoa.  Jussi totesi, että voisimme palata Sisiliaan uudemman kerran.  Minä olen samaa mieltä.  Taorminaankin jäi vielä paljon nähtävää.…