ti 2.5.2017
Merang, Suria Resort, päivä 11

yllätysaamiainen
aurinkoa ja uintia meressä ja altaassa
patikointiretki rannalla
nasi goreng illallinen

Nyt kun riehakas vappu on onnekkaasti takana, meidän rantalomamme soljuu rauhalliseen tahtiin.

 

Emme edes suunnittele mitään retkiohjelmaa, vaan nautimme hienosta hiekkarannasta, uima-altaasta, kukkivasta puutarhasta, lukemisesta ja maalaamisesta (siis minä).

 

Perhentian saaret on koettu ja hotellimme edustalla siintävä Pulau Redang tarjoaa vain huippukallista majoitusta.  Siis netissä.  Ehkäpä, jos sinne menisi, paikan päältä voisi löytyä edullistakin.  Vaahtopääaallokko ei kuitenkaan houkuttele.

 

Meitä kohtasi tänä aamuna odottamaton ilo.  Hotellissa on niin vähän väkeä, että buffet-aamiaista ei katettu.  Saimme sen sijaan valita listalta, haluammeko länsimaisen vai aasialaisen aamiaisen.  Miten ollakaan, länsimainen kolahti.  Jopa siinä määrin, että siitä piti harvinaisuutensa vuoksi ottaa oikein kuva!  Suolaa ja pippuria ei ravintolasta löytynyt.  Onneksi olemme jo oppineet, mitä soijakastike on paikallisella kielellä.  Taikasana on kicap.

Virkistyneinä pulahdimme mereen.  Vaikka aallot eivät olleet kummoisetkaan, mainingit löivät voimalla.  Hyvä että selvisimme parin kuperkeikan jälkeen ehjinä takaisin rannalle.  Uikkarit olivat pullollaan hienoa hiekkaa.

 

Altaan vesi oli melkein kuumaa.  Reunakaakelit ja metalliportaat polttivat.  Emme ole tällaistakaan ennen kokeneet.  Keskipäivän aurinko on niin hehkuva, että hakeudumme suosiolla varjoon.

 

Puutarhamme on laaja ja sinne on ripoteltu pieniä oleskeluryhmiä.   Minulle ne sopivat mainiosti, sillä akvarellimaalaus sujuu kätevästi, kun on pöytä mihin laskee välineet.  Nuoremmat istukoot ruohikolla.  Niin minäkin joskus tein, vaan en enää.

 

Onni on, kun on jännittäviä ja kiinnostavia kirjoja matkassa.  Niin ja nythän meillä on myös laaja e-kirjasto käytettävissä.  Minä olen matkavuosien varrella lukenut ahmien Wilbur Smithin jännittävät seikkailuromaanit.  Tuorein tapaus ”Kultainen leijona” oli vähän pettymys, mutta lukukelpoinen sekin. Tuntui, että tässä kirjassa kiirehdittiin vauhdilla seikkailusta toiseen ja taustoitus jäi toisarvoiseksi.

Nyt vuorossa on suosikkikirjailijani Margaret Atwoodin ”Orjattaresi”.  Se vaikuttaa heti alkusivuilta lähtien kiehtovalta. Ihastuin muutama vuosi sitten trilogiaan ”Oryx ja Crake”, ”Herran tarhurit” ja ”Uusimaa”.  Niissä liikutaan katastrofin jälkeisessä tulevaisuudessa, joka hyvinkin voisi olla totta.  Suosittelen.  Kaksi muuta naiskirjailijaa kuuluvat niin ikään usein matkalukemistooni.  Alice Munron novellit ovat verrattomia ja ennalta arvaamattomia.  Doris Lessingin afrikkatarinat jaksavat kiinnostaa, vaikka se maanosa on meidän kartallamme aika valkoista aluetta.  Ehkäpä juuri siksi.

Lars Keplerin kaksi tuoreinta dekkaria takaavat loppuloman jännityksen.  Täällä ei nimittäin pimeän tultua ole muuta ajanvietettä kuin illallinen ja lukeminen ja tietysti pelikortit.  Jussi ei ole yhtä halukas pelaaja kuin minä, mutta suostuu kuitenkin.  Ja innostuukin voitonhuumassa.

 

Minulla oli tänään ilo aloittaa maalauspuuhat.  Tein eilen jo luonnoksia ja tänään kannoin akvarellivälineet puutarhaan.  Tätä iloa riittää tulevillekin päiville.

 

Iltapäivän pehmeässä auringossa oli hyvä lähteä patikoimaan rannalle.  Suuntasimme nyt pohjoiseen.

 

Poikkesimme sisämaahan ja palailimme pikku hiljaa päätietä pitkin.

 

Nautimme ensimmäisessä kuppilassa teetä ja höyrytettyjä pau-pullia.

 

Seuraavassa maistelimme paistettua riisiä mustekalan ja runsaan chilin kera.  Aurinko ehti laskea, ennen kuin olimme takaisin hotellilla.   Meillä on huomenna tässä Suria-hotellissa viimeinen päivä.  Vaihdamme torstaina Kuala Besutin pohjoispuolelle pikkuhotelliin muutamaksi päiväksi.  Sen jälkeen palaamme rantalomamme päätteeksi viereiseen Sutra Resortiin.

 

ke 3.5.2017
Merang, Suria Resort, päivä 12

aamupäivämaalari vauhdissa
päivän kuumimmat hetket altaalla
myöhäinen lounas Sutra Resortissa

Keräsin aamulla maalaustarvikkeet ja leiriydyin hotellimme puutarhaan.

 

Pienet liskot juoksentelivat nurmikolla ja koreankeltainen lintu viserteli kimeästi.  Hotelli oli hiljaisen oloinen, mutta tänään tänne odotetaan pariakin ryhmää.  Se tarkoittaa, että huomenna saamme taas perinteisen malesialaisen buffet-aamiaisen.  Meillä oli päivällä allas yksityiskäytössä.  Pulasimme pitkään ja nautimme lämpimästä vedestä.

 

Iltapäivällä lähdimme taas rantakävelylle.  Jussi löi eilen varpaansa, joten tänään ei tehty matkaennätyksiä.  Meille ei ole selvinnyt koska kadunvarren ruokapaikat ovat auki.  Tänään iltapäivällä ne olivat kiinni.

 

Niinpä päädyimme syömään kalliisti Sutra Resortiin.  Jussi sai tulista kanacurrya ja minä tulista tom yam keittoa.  Onneksi hedelmätarjotin oli mieto ja mehevä.  Tarjolla oli vesi- ja hunajamelonia sekä papaijaa.

 

Huomenna vaihdamme siis maisemaa ja voi olla, että seuraavia päivityksia ei tule ihan pian.  Kävijäarvostelujen mukaan Pandan Laut Resortissa on kyllä nettiyhteys mutta hidas.

 

jatkuu torstaiaamuna:

Heräsimme aamulla kaameaan meteliin.  Poika ikkunamme takana pöristeli lehtipuhaltimella.  Onko syksy tullut?

 

Olemme nyt pakkauspuuhissa.  Uusi kolmen päivän seikkailu on alkamassa.  Tiheä hotellien vaihto johtui ylibuukkauksesta.  Oikeastaan se on hyvä, sillä tämä hotellialue on jo nähty.