TIMO PARTASEN NIMEÄMÄTÖN NÄYTTELY

Vastakohtaisuuksien kautta rakentunut näyttelykokonaisuus kuvaa tilaa ja maailmaa sen ympärillä

Näyttelyssä on esillä töitä kahdesta teossarjasta. Toinen sarja koostuu suurikokoisista tussiteoksista ja toinen pienistä alkydimaalauksista.  Tussiteokset ovat syntyneet spontaanisti ilman luonnostelua, kämmenillä tussia levittäen ja kehon liikkeitä hyödyntäen. Tekniikasta johtuen sattumalla on ollut vaikutusta lopputulokseen, eikä teoksia ole korjailtu jälkikäteen.

Syksyn ensimmäisellä kokoontumiskerralla meitä kirjoittajia oli kahdeksan.  Vain kaksi oli uusia.  Opettajamme Päivi Haanpää antoi meille taas kerran innostavia aiheita.  ”Verryttelemme, kirjoittakaa pieni tarina lempiväristänne ja lempisanastanne”, hän aloitti.  Minä valitsin värillisen harmaan, johon olen kovasti ihastunut.  Lempisanaksi valitsin ”tuottelias”, sillä saan kuulla sitä enemmän kuin tarpeeksi.  Perustelin, jos puuhastelee paljon, joukkoon voi osua jopa helmi.  Sitä tässä odottelen.

Toisena tehtävävä saimme valita yhden suurikokoisista tussimaalauksista ja kertoa ”mitä näet, mitä tunnet”.  Minä valitsin otsikkokuvassa oikealla näkyvän työn ja kerroin näkeväni siinä kuivumaan ripustettua kotitekoista spaghettia.

POSTIKORTTI IBIZALTA

Kolmas tehtävä oli kirjoittaa postikortti jostain pienten maalausten maisemasta.  Minä kuvittelin olevani maalausmatkalla Ibizalla ja kirjottavani korttia kotiväellä kattoterasilla auringonpaisteessa.  Hauskaa oli ja virkistävää.  Mitähän näemme seuraavaksi?