to 28.2.2019

• päiväretki lähikulmille
• Leena käsi- ja jalkahoidoissa
  
• siestan jälkeen ankkaillallisella
• yömyssyt omalla parvekkeella

Helmikuu on lopuillaan.  Me nautimme auringosta, jota on jo nyt saatu ylenpalttisesti.

Lähdimme toivorikkaina yhdessä päivälenkille.  Olisin vienyt Jussinkin jalkahoitoon, mutta lähistöltä sellaista ei löytynyt.  Mies palasi Chiang Mai portilta suosiolla hotellille lepäämään.

Minä jatkoin yksikseni matkaa.  Oli aika hulppeaa olla hetken vapaalla.  Jussin askeleet ovat nykyään hitaat.

 

Niinpä astelinkin nyt reippaasti ja poikkesin matkani varrella kahteen temppeliin ja taidegalleriaan.  On virkistävää nähdä muutakin kuin perinteistä temppelitaidetta.

 

Löysin ylellisen ilmastoidun salongin.  Sain hyvän käsi- ja jalkahoidon.  Hinnat ovat pysyneet ennallaan kaikki nämä vuodet, kun olemme Thaimaassa kulkeneet.  Maksu oli yhteensä 500b (=14 euroa).

 

Kun palasin kadulle, helle yllätti saunanlämpimänä.  Oikaisin kotihotellille pikkukujia pitkin.  En ole todellakaan maailman paras suunnistaja.  Välillä tuli jo hiki senkin takia, etten yhtään tiennyt missä olin.  Onnistuin kuitenkin puikkaamaan kananvanrantaan melkein kotikadun kohdalta.  Suihku oli enemmän kuin tarpeen.  Samoin kylmä singha.  Jussi odotteli voipuneen oloisena.  Hän ei ole vieläkään toipunut kunnolla unettomasta matkayöstä.

Oli kuitenkin löytänyt meille kotimatkalla kiinnostavan illallispaikan.  Nyt kun olen oppinut, että kana on melkein vihannes, myös ankka kuulosti hyvältä.

 

Se myös maistui hyvältä.  Kansanpaikassa annokset olivat todella halpoja.  Lasku kahdesta ankka-annoksesta sekä kahdesta teestä oli 130 bahtia.  Siis vajaat neljä euroa.  Juhlistimme iltaa omalla parvekkeella thaiviskin kera.  Tästä eivät illat parane.

 

pe 1.3.2019

• retki läheiseen kaupunginpuistoon
• Jussi thaihieronnassa
• Leena piirteli luonnoksia
• kevytlounas ja siesta
• illallinen kanavanrannassa

Asumme lähellä tuttua rehevää puistikkoa.  Olen maalannut siellä akvarelleja ennenkin.

 

Nyt otin mukaan vain luonnoslehtiön.  Se oli virhe, sillä olisin oikeasti ehtinyt käyttää värejäkin.  Jussi oli tunnin thaihieronnassa 160b.

 

No, valokuvia ja luonnoksia kertyi runsaasti.  Tiedän, että minulla on seuraavassa majapaikassamme käytössä iso pöytä.  Nyt ei ole, maltan odottaa hyviä maalausolosuhteita.  Kävimme paluumatkalla syömässä papaijasalaatin ja pad thain yhden ison virkistävän oluen kera.

 

 

Poikkesin uudemman kerran lähitemppelille.  Löysin sen takapihalta hylättyjä surullisen näköisiä korkokuvia.  Ne olivat hyvin kuvauksellisia.  Eksyimme kerran aikaisemmin henkien talojen hautausmaalle.  Se oli erikoinen näky.

 

Siestan jälkeen olimme taas liikenteessä.  Kävelimme vain kananvanrantaan ja istahdimme pieneen suosittuun kiinalaiseen ravintolaan.  Jussilla oli lihanälkä.  Hän tilasi paahdettua porsaanniskaa.  Sitä saa mitä tilaa.  Tarjoilija toi kukkuralautasen possunpaloja vahvan chilidipin kera.  Ei salaattia ei mitään koristuksia.  Minun mustekalani oli toista maata.  Tarjolla oli runsaasti tummanvihreitä vihanneksia, kale.   Siis lehtikaali, mutta tyystin erilainen kuin suomalainen sukulaisensa.

 

Huomenna meillä on viimeinen täysi päivä täällä kanavan etelärannalla.  Sunnuntaina vaihdamme majapaikkaa.

 

Olemme olleet tyytyväisiä nykyiseen hotelliimme, vaikka allas onkin jäänyt vähälle käytölle.  Mikähän siinä on, ettei kylmä vesi houkuttele.

 

la 2.3.2019

• lähiseutukierros
• pulahdus altaaseen
• illallinen kotinurkilla
  

Päivä alkoi onnekkaissa merkeissä.  Kirjauduin Lapin yliopiston web oodiin ja kävin katsomassa, joko olemme saaneet arvosanan aineopintojen praktikum-kurssista.  Komea nelonen (asteikolla 1-5) ilahdutti.

 

Lähdimme jo tuttuun tapaan päivän kuumimpaan aikaan kierrokselle.  Ensimmäinen kohteemme oli temppelikauppa.  Ostin kultalehdyköitä, Buddhan kultaa.  Terveisiä Suomeen, tuliaisia tiedossa.

 

Toinen kohteemme on aikaisemmilta matkoilta tuttu Faces-puutarharavintola.  Se on ensikertalaiselle hämmentävä paikka.

 

Meille ei enää, sillä olemme seuranneet vuosien varrella, miten se on rakentunut.

Kolmas kohteemme oli hyvän lounaspaikan valinta.  Sellainen löytyi.  Päivän paras annos oli vadillinen tuoreita rapukääryleitä.

 

 

Reittimme varrelle osui kaksi temppeliä.  Pitihän niissä poiketa.  Palattuamme lähes neljän tunnin kierrokselta pulahdin reippaasti kylmään uima-altaaseen.  Täytyy sanoa, että se virkisti.

 

Illalla Chiang Mai portilta lähtevällä Wualai-kadulla oli lauantaimarkkinat.  Olemme käyneet siellä joka matkalla.  Nyt tuntui, ettei markkinahumu kiinnosta.  Niinpä tyydyimme lähikorttelin pikkuravintolaan, joka tarjosi minulle hyvää tofua ja Jussille hapanimelä porsasta.  Olimme tyytyväisiä ja vetäydyimme ajoissa yöunille.  Huomenna on taas jännittävä päivä.  Muuttopäivä.