tuleeko talvi?

ke 5.2.2020

Eletään jo helmikuuta eikä talvesta ole tietoakaan. Parina päivänä on ollut pientä pakkasta, mutta lunta kaivataan. ”Tylsää kun ei ole yhtään lunta”, sanoi Miska kun hain hänet päiväkodista. Tosin ei ole ollut liukastakaan. Osaan olla siitä iloinen ja teen pitkiä kävelylenkkejä. Askelmittarini muistaa kehua, se kannustaa.

Helmikuun lukupiirissä keskustelimme vilkkaasti hämeenlinnalaisen J-P Koskisen finlandiapalkintoehdokkaana olleesta kirjasta Tulisiipi. Se sai meiltä kaikilta hyvät pisteet. Suosittelen lämpimästi. Maaliskuun lukupiiriin en pääse, sillä olemme silloin Jussin kanssa etelän auringossa. Tosin sielläkin voi lueskella. E-kirjat ovat suosikkejani, sillä hotelleissa on yleensä tosi huonot lukuvalot.

SUOSITTELEN – HUOM. UUDET LUKULASIT

Kulttuurihistorian lähiopetusjakso päättyi eilen. Tutorimme Elina Virtanen piti meille luennon väitöskirja-aiheestaan Ruth Munckista. Olimme vaikuttuneita. Opiskelu jatkuu heinäkuun loppuun asti verkossa. Meillä on luku-urakkana pino kirjoja, joista osa löytyy sähköisenä. Ne voi joko tenttiä tai pitää lukemisen edistyessä lukupäiväkirjaa. Se ei tarkoita referaattia, vaan tekstiä pitää kommentoida. Eipä tule vapaa-ajan ongelmia.

la 8.2.2020

Maa oli hetken puhtaan valkoinen. Tänään oli jo suojakeli. Kävelin aamulla reippaasti verkatehtaalle. Oli kynälauantai. Aamupäivä vierähti hyvässä kirjoittajailmapiirissä.

AAMUSUMU

Illalla meillä on tiedossa herkkuhetki. Jussi kävi eilen Goodmanilla reppu selässä. Ostoslistalla oli pussillinen sinisimpukoita ja pullo hyvää valkoviiniä. Ei meillä ole mitään erityistä syytä juhlaan jos ei vapaata viikonloppua katsota sellaiseksi. Simpukoista vaan on ollut paljon puhetta. Emme tarjoa niitä vieraille, sillä kaikki eivät ole niiden ystäviä. Me olemme.

No, mies soitti parin tunnin ostoskierroksen jälkeen, ettei jaksa kantaa reppua ja kahta muovikassia kotiin. Kehoitin tilaamaan taksin. Niin siinä kävi, että mies ja taksi eivät koskaan kohdanneet. Minä kävelin torille ja kävin hakemassa Jussin ja ostoskassit taksilla kotiin. Tuli aika kalliita simpukoita.

SINISIMPUKOITA LAUANTAI-ILTANA

su 9.2.2020

Vastauksena otsikon kysymykseen ”Tuleeko talvi” se näyttää taas epätodelliselta. Tänään satoi silkkaa vettä ja vähäiset lumet lähtivät. Minä vietin pitkästä aikaa onnellisia tuokioita työhuoneella. Sekoitin pellavaöljystä, kananmunasta ja vedestä maalausemulsion. Etsin työhuoneen sokkeloista pigmentit ja jatkoin kesken jääneitä maalauksia uusilla kuultavilla värikerroksilla. On se vaan rentouttavaa.

Toinen päivän kohokohta oli, kun katselimme Jussin kanssa Bio Rexin elokuvatarjontaa. Minä ehdotin Pikku naisia ja yllättäen se sopi miehellekin.

Kirja oli nuoruusvuosilta tuttu, mutta se ei elokuvaa himmentänyt. Nautin ja suosittelen. Ihan vähän piti niiskuttaakin herkimmissä kohdissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.