Taustaa: Olen osallistunut useaan kirjoituskilpailuun, mutta en ole menestynyt. Paitsi SKS:n arvonnassa, jossa voitin paksun kirjan Muistoja hoitotyöstä. Ei ollut ihan täsmätoive. Kirjoittaminen tuottaa iloa, joten jatkan tällä saralla. Tämä tarina liittyy uuteen kilpailuun: Porin lähikirjastoyhdistyksen kirjoituskilpailu on käynnissä. Kilpailussa etsitään tekstejä aihepiiristä luku- tai kirjastokokemus. Tekstin muoto ja laji ovat vapaat. Koska lukeminen on ollut minulle henkireikä, innostuin aiheesta. Saa kommentoida.

MARLENA ON LUKUTOUKKA

– Olipa kerran mylläri, jolla oli kolme poikaa, isä aloittaa sadun pilke silmäkulmassa. Marlena hihkaisee. – Kolme kunnon poikaa, hän korjaa. Isää huvittaa. Hänestä on hauska kiusoitella, sillä hän tietää, että Marlena osaa sadut ulkoa. Saapasjalkakissa on luettu ties kuinka monta kertaa.

Marlena oppii lukemaan kuusivuotiaana. Hän löytää kodin kirjahyllystä Kyllikki Mäntylän novellikokoelman, jolla on jännittävä nimi Nukkenainen. Miten voi olla yhtä aikaa nukke ja nainen? Marlena tavaa ensimmäisen sivun, jossa Lea-Liisa istuu pienellä valkoisella tuolilla ja imee peukaloaan. Luvun nimi kuulostaa hienolta. Tabula rasa. Marlena hämmentyy uusista sanoista ja tarinoissa avautuvasta vieraasta maailmasta. Luku, jonka otsikko on Leipäsusi, jää vaivaamaan pitkäksi aikaa.

Kun Marlenasta tulee koululainen, hän saa oman kirjastokortin. Korkeat kiviraput Hämeenlinnan pääkirjastoon ovat kuin tie ihmemaahan. Marlena päättää lukea kaikki kirjaston kirjat aakkosjärjestyksessä. A:stä löytyy Louisa M. Alcott ja Pikku naisia. B:stä Enid Blyton ja Viisikko- sekä Seikkailusarjat. Marlena retkeilee Leon, Dickin, Paulin, Annen ja Timin matkassa ja kuvittelee, että hänenkin eväskoristaan löytyy joskus kokonainen täytekakku ja inkivääriolutta. C-kirjaimen kohdalta löytyy Agatha Christie. Salapoliisitarinat saavat Marlenan silmät loistamaan ja mielikuvituksen kiitämään. Neiti Marble ja Hercule Poirot seuraavat häntä koko elämän ajan. Ensin kirjoina ja myöhemmin televisiosarjoina.

Aakkosjärjestys unohtuu, kun koulutoverit kehuvat kilvan omia lempikirjojaan. Marlenalla on tallella ystäväkirja, jossa kaverit ovat luetelleet lempiruokansa, elokuvansa ja lempikirjansa. Sivut on koristeltu kiiltokuvilla. Lucy Maud Montgomeryn Anna– ja Runotyttö -kirjat saavat Marlenan sydämen sykkimään. Kun hän saa aikanaan oman tytön, tämän nimeksi tulee Anna. Marlena kirjoittaa pieniä tarinoita ja lähettää niitä nuortenlehti Nastaan.  Onnentunne on huikea, kun hänen kirjoituksensa julkaistaan. Posti tuo palkkiona korillisen kuplivaa tummanruskeaa Jive-limonadia. Se maistuu Marlenan mielestä samppanjalta. Ei hän samppanjaa ole juonut, mutta Jive kuulostaa vähintäänkin yhtä hienolta.

Marlena viettää kesälomaviikkoja äidin vanhimman sisaren luona. Eeva-täti on opettaja. Hän asuu Kuokkalan koululla Lempäälässä. Marlena muistaa, miten ihanaa on päästä kesäloman alkajaisiksi tyhjään luokkahuoneeseen. Lattia kiiltää vastalakattuna ja tuoksuu puhdistusaineelta. Luokan perällä on lasiovinen kirjakaappi. Marlena saa lainata sieltä vapaasti lukemista. Hän vetäytyy iltaisin vintille ja kuuntelee, kun sade ropisee ikkunalaudalle. Hän lukee valoisina kesäöinä tyttökirjan toisensa jälkeen. Nokkela Neiti Etsivä on hänen suosikkinsa. Vatsanpohjaa nipistelee, kun hän seuraa mukana vaarallisille varjostusretkille. Serkkupojilla Eerolla ja Karilla on pino Jerry Cottoneita. Ne ovat Marlenan mielestään hurjan jännittäviä. Pojille hän ei kerro, että nukahtaa kyynel silmissä lukiessaan Anni Swanin Iris-rukkaa.

Kotikirjastostakin löytyy aarteita. Marlena on teini-ikäinen, kun hän hurmaantuu Tuulen viemästä. Loppuratkaisu itkettää, koska Scarlett on järkyttävän tyhmä, kun ei ymmärrä rakastaa Rhettia. Hän päättää, ettei koskaan lue kirjaa uudelleen. Humiseva harju saa mielikuvituksen liitoon. Marlena vaeltaa nummella yhdessä Heathcliffin ja Catherinen kanssa ja toivoo, että he saisivat toisensa. Intiaan sijoittuva Louis Bromfieldin Sateet tulivat tekee häneen lähtemättömän vaikutuksen. Marlena haaveilee tulevista kaukomatkoista. Haaveista tulee aikanaan totta ja Intia osoittautuu juuri niin sadunhohteiseksi, kuin Marlena on kuvitellut. Intiasta hän saa kimmokkeen tutustua tarotkorttien saloihin. Turbaanipäinen ikivanha herra on ennustanut hänelle loistavaa tulevaisuutta Mapusan markkinoilla Goassa.

Kun Marlena saa oman perheen, hän lukee lapsilleen Annalle ja tämän isoveljelle Miikalle iltasatuja. Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira on heidän suosikkinsa. Kuusivuotias Fedja-setä muuttaa pois kotoa Matroskin-kissan ja Musti-koiran kanssa. Kohtaus ”kuka siellä” on jäänyt lähtemättömästi lasten mieleen.

– Kuka siellä?
– Täällä posteljooni Petskin, toin teille Pörriäisen.
– Kuka siellä?
– Täällä posteljooni Petskin, toin teille Pörriäisen
– Kuka siellä?

Lapset jaksavat toistella tätä pitkään. (Jos joku ei tunne tarinaa, kyse on puhuvasta papukaijasta, joka osaa sanoa ”kuka siellä”.)

Marlena muistelee, miten jaksoi lukea lapsille kaikki kolme osaa trilogiasta Taru Sormusten herra. Pikku-Anna nukahtaa kainaloon, mutta Miika kuuntelee innolla. Kun Kom-teatteri esittää näytelmän Suomenlinnassa, Marlena ja Miika istuvat katsomossa huopa hartioillaan. Kari Väänäsen esittämä Klonkku hurmaa heidät. Myös velho Gandalf Vesa Vierikko tekee mahtavan roolin. Marlena katsoo myöhemmin elokuvaversion yhdessä lasten kanssa. Nyt Annakin jaksaa seurata tarinaa.

Seuraava elämys on Harry Potter. Lapset lukevat tässä vaiheessa sujuvasti itse. Marlenaa sadut viehättävät, joten hän on täysillä mukana. Tylypahkan taikamaailma karkottaa arjen harmauden. Joitain vuosia myöhemmin Miika yllättää Marlenan. Poika julkaisee parikymppisenä runokirjan otsikolla Merenneitosäilykkeitä. Marlenalla ei ole ollut aavistustakaan, että poika purkaa elämäntuskaa runoihin. Huonompiakin harrastuksia voisi olla, hän hymyilee hieman hämmentyneenä.

Vuosien varrella elämä tuo iloja ja suruja. Kirjojen maailma pelastaa Marlenan alakulolta. Hänellä on kyky eläytyä lukemaansa ja unohtaa murheet. Marlena löytää nyt seikkailukirjat. Hän matkustaa mielikuvituksen siivin maailman ympäri. Hän itkee Anna Kareninan kanssa menetettyä rakkautta, hän kiitää myrskyn silmässä James Michenerin vielä luonnontilassa olevalle Havajille, hän laulaa Edith Piafin kanssa Non, je ne regrette rien, hän ilakoi Pablo Picasson kanssa maalaamalla mielikuvituksessaan kubistisia tauluja.

Marlena on jo nuoruudessaan löytänyt elokuvien ja television maailman. Hän työskentelee kuvaussihteerinä Yleisradiossa. Se on unelma-ammatti, josta hän ei osannut edes haaveilla nuoruudessa. Kuvista ja tarinoista tulee arkipäivää, mutta lumous ei katoa. Hän pääsee suunnittelemaan työryhmän jäsenenä ohjelmaehdotuksia esityskuntoon. Hän lyö klaffia ja pitää kirjaa filmikuvauksissa. Hän toimii ohjaajan oikeana kätenä suorissa tv-lähetyksissä ja studionauhoituksissa. Hän osallistuu ohjelmien koostamiseen. Kun lopputekstit pyörivät tv-ruudussa, Marlena löytää sieltä nimensä. Jos aviomies Jussi yrittää vaihtaa kanavaa, Marlena ilmoittaa tomerasti haluavansa katsoa tekstit loppuun. – Nauhoitan sinulle syntymäpäiväksi pelkkiä lopputekstejä, mies nauraa.

Maailma mullistuu 2000-luvun alussa. Marlena on kohtalokkaana syyskuisena päivänä Yleisradion kolmosstudion ohjaamossa. Meneillään on kirjallisuusohjelman Aleksis K:n taltiointi.

– Ei sanaakaan studioon, muuten nauhoitus on vaarassa, ohjaaja Taavi Vartia huutaa kuulokkeisiin.

Ohjaamossa kaikki tuijottavat tv-monitoreihin. Ensimmäinen lentokone törmää WTC:n torniin. Sitten toinen. Studio-ohjaaja kehottaa ääni järkytyksestä väristen Esa Silanderia jatkamaan Arja Tiaisen haastattelua. Ohjaajan ja mikserin silmät seuraavat uutiskanavaa, mutta nauhoitus jatkuu rutiinilla. Marlena kuvaussihteerinä yrittää tarkkailla sekä studion kameroita että uutislähetystä. Niin tekevät myös kuva- ja äänitarkkailijat. Kun nauhoitus saadaan purkkiin, esiintyjät ja kameramiehet ryntäävät ohjaamoon. Järkytys ja epäusko on jotain ennen kokematonta. Marlenan sydän hakkaa vielä kotimatkallakin. Tämä ei ole todellista. Kotona koiranpentu Pekku ryntää häntä heiluen ovelle vastaan. Marlena itkee maailman pahuutta sen pehmeää turkkia vasten.

Marlena innostus laatukirjallisuuteen kasvaa TV1:n uuden kesäsarjan myötä. Sen teemana on 10 kirjaa, jotka muuttivat maailmaa. Juontajina toimivat Timo Harakka ja Anna Kortelainen. Marlena nauttii kuvaussihteerin roolistaan. Hän tuntee olevansa omalla alallaan. Suurin osa kirjoista on ennestään tuttuja. On etuoikeus tavata kirjallisuudesta voimaa saavia ihmisiä. Kirjaluettelo on komea ja vieraat arvovaltaisia ja asiantuntevia. Marlena listaa punakantiseen muistikirjaansa jaksojen otsikot. Hän haluaa palata niiden pariin myöhemminkin. YLE Areenan välityksellä se on mahdollista. Lista on kattava:

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, vieraana presidentti Tarja Halonen
George Orwell: Vuonna 1984, vieraana Suomen Pankin johtaja Sinikka Salo
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu, vieraana Mark Levengood
Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet, vieraana  muusikko Paula Vesala
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva, vieraana tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Maksim Gorki: Äiti, vieraana Anni Sinnemäki
Erich Maria Remarque: Länsirintamalta ei mitään uutta, vieraana kalastaja Pentti Linkola
Minna Canth: Työmiehen vaimo, vieraana ohjaaja Auli Mantila
Harriet Beecher Stowe: Setä Tuomon tupa, vieraana Miljoonasade-yhtyeen Heikki Salo
Markiisi de Sade: Justine, vieraana kuvataiteilija Teemu Mäki

Klassikoiden jälkeen Marlena vajoaa synkkiin tulevaisuudennäkymiin. Dystopiasta tulee ajan ilmiö. Marlena on ihastunut Margaret Atwoodin MaddAddam -trilogiaan. Hän seuraa Lumimiehen matkassa Oryxin ja Craken tarinaa. Mielikuva sinisiksi jalostetuista hyvistä ihmisistä on huikea. Seuraava kiinnostuksen kohde on Orjattaresi. Marlena eläytyy frediläisen uskomattomaan tarinaan. The Handmaid’s Talen tv-versio vastaa yllättävän hyvin mielikuvaa kirjasta.

Marlena on liittynyt hämeenlinnalaisten Linnan Marttojen lukupiiriin. Dystopia kiehtoo muitakin. Yhteisten lukukokemusten ja suositusten avulla Marlena löytää uusia kiinnostavia elämyksiä. Yksi niistä on Lars Wilderängin Tähtikirkas. Ruotsissa tapahtuu outoja. Pöly tuhoaa elektroniikan. Sen myötä koko yhteiskunta hajoaa. Ihmiset taistelevat ruuasta ja olemassaolosta. Kirja antaa hyvän kuvan siitä, miten haavoittuvainen maailma on.

Toinen elämys on Piia Leinon Taivas. Marlena kokee virtuaalitodellisuuden samaan aikaan sekä pelottavana että kiehtovana. Kun hän yrittää kertoa tunnelmista aviomiehelle, tämä ei järkevänä insinöörinä pysty eläytymään vaimon kuvailemaan maailmaan. Anna-tytär sen sijaan on avoin suosituksille. Hän kuuntelee äänikirjoja työn lomassa. Marlena lukee mielellään e-kirjoja, sillä iän myötä näkökyky heikkenee. Hämärässä valossa lukeminen ei enää onnistu. Hän lannistaa puhelinmyyjät kertomalla, ettei alkavan kaihin takia pysty lukemaan heidän kaupittelemiaan lehtiä. Myyjät lopettavat mykistyneinä tarjouspuheet.

Äänikirjat julkaistaan aluksi c-kasetteina. Marlena ja Jussi ovat ensimmäisten joukossa vuorotteluvapaalla. He kiertävät vapauden huumassa merensinisellä Skodalla keväistä Eurooppaa. Maisemat vaihtuvat, mutta tihkusateessa Saksan moottoriteillä ei ole mitään nähtävää. Mika Waltarin Sinuhe kirkastaa pitkät ajomatkat. Egyptin aurinko paistaa ja Nefer-Nefer-Nefer viettelee kuuntelemaan lisää-lisää-lisää.

Kun Marlena miettii lempikirjojaan vuosien varrella, kolme vahvaa naista erottuu. Marlena on lukenut MaddAddam -trilogian jälkeen kaikki Margaret Atwoodin romaanit. Hän ihailee tämän ainutlaatuista kykyä saada lukija haluamaan, ettei tarina loppuisi koskaan. Kaksi muuta Marlenan suosikkia ovat kanadalainen Alice Munro ja brittiläinen Doris Lessing. Ruoho laulaa -romaani vie syvälle Afrikan tunnelmiin. Munron novellit ihastuttavat ennalta arvaamattomilla käänteillä. Sitten Marlena löytää Kazuo Ishiguron, jonka romaani Ole luonani aina järkyttää. Ihmisten kloonaus tuntuu mahdolliselta jo nykypäivänä. Tunnelmallinen romaani Haudattu jättiläinen on satu aikuisille. Sen unenomainen hohto unohduksen suossa koskettaa. Lukupiirissä kirja saa ristiriitaisen vastaanoton. Kaikki eivät ole vakuuttuneet fantasiasta. Marlena on vakaasti sitä mieltä, että tänä päivänä tarvitaan entistä enemmän satuja ja myyttejä arjen vastapainoksi. Taiteessa hän suosii esteettisyyttä. Se ei ehkä ole trendikästä, mutta tuottaa mielihyvää. Hän tekee taidehistorian lopputyön surrealisti Juhani Linnovaarasta. Valinta on helppo, sillä tämän oudot oliot ovat kuin muistumia lapsuuden satukirjoista.

Marlena innostuu mystiikasta. Kipinä on syttynyt Intian matkalla. Tarot-korteista tulee tutut, kun hän saa perheeltä (omasta toivomuksesta) syntymäpäivälahjaksi Alistair Crowleyn kuvankauniit kortit ja opaskirjan. Marlena sukeltaa ennakkoluulottomasti magiikan maailmaan. Oppiakseen tuntemaan kortit, hän nostaa aamuisin itselleen onnenkortin ja lukee sen selityksen. Jos kortti ei miellytä, hän sekoittaa pakan ja nostaa uuden. Hän hämmästyy, sillä usein kortti on sama, jonka hän on jo kerran hylännyt. Marlenan taito korttien tulkinnassa kehittyy. Hän ennustaa menestyksekkäästi perhepiirissä. Suosion siivittämänä hän uskaltautuu Hämeen keskiaikafestivaaleille. Mama Maddalenan hyvät ennustukset tuottavat markkinailoa useana kesänä. Kunnes korona iskee eikä Marlena uskaltaudu yleisöpaljouteen. Hän odottaa kuitenkin malttamattomana aikoja parempia.

Marlena on ikuinen opiskelija. Kun työura Yleisradiossa on ohi, hän aloittaa taideopiskelun. Ensimmäinen akvarellikurssi on järkyttävän vaativa, mutta kun hän huomaa, että taidetta voi tehdä suurella siveltimellä ja suurella sydämellä, maailma on avoin. Hän jatkaa opintoja kulttuurihistorian saralla. Lukemista on enemmän kuin koskaan. Ainoa pakollinen tentti menee hädin tuskin läpi, mutta oppimispäiväkirjoissa hän loistaa. Tutustuminen Tuusulan järven taiteilijoihin, matkustus Armi Kuuselan kanssa Filippiineille sekä Nykyaikaa etsimässä Olavi Paavolaisen seurassa ovat kohokohtia, joista hän nauttii. W.G. Sebaldin Saturnuksen renkaat vievät pyhiinvaellukselle Englantiin. Marlena on häikäistynyt. Näinkin voi kirjoittaa. Teksti on ajatuksenvirtaa, joka johtaa mielleyhtyminä aiheesta toiseen.

Mia Kankimäen kirja Naisia, joita ajattelen öisin johdattaa Marlenan löytämään naiset, jotka ovat olleet aikaansa edellä. He ovat kirjailijoita, taiteilijoita ja löytöretkeilijöitä. He eivät ole pelänneet oman aikansa moraalikäsityksiä. Marlena haluaisi olla yksi heistä. Hän on seikkaillut omatoimisesti maailmalla, mutta se on ollut kesyä näiden pioneerinaisten rinnalla. Rinkkaretket Aasiassa ja lomat Välimeren rannalla ovat avartaneet maailmankuvaa. Lapset ovat oleskelleet kouluvuosien jälkeen enemmänkin vieraissa kulttuureissa. Anna on opiskellut tekstiilialaa Ruotsissa ja Miika on viettänyt harjoitteluvuoden Malesiassa. Marlena on ylpeä molemmista. Hänen oma ulkomaankokemuksensa turisti- ja työmatkojen lisäksi on rajoittunut vaihto-oppilasvuoteen Wienissä heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Maailma on kansainvälistynyt sen jälkeen, sillä pikkusisko Jaana on valmistunut matkaoppaaksi. Vierailut hänen luonaan milloin Kairossa, milloin Pariisissa ovat olleet henkireikiä työelämän lomassa.

Kun Jussi pääsee eläkkeelle, hän saa työtovereilta lahjaksi kirjan Joutilaisuuden taito. Se olisi sopinut paremmin Marlenalle. Mies osaa muutenkin olla tekemättä mitään. Marlena ei osaa. Hänellä on aina kirja tai sivellin kädessä ja ajatukset pilvissä. Muutto omakotitalosta kerrostalokolmioon on ollut järkyttävän kamala. Vuosien varrella kerätyistä tavaroista on pitänyt luopua. Kaikkein vaikeinta on ollut luopua kirjoista. Marlena on käynyt läpi kirjahyllyn toisensa jälkeen. Lempikirjoja on liikaa. Hän päätyy siirtämään niistä vain rakkaimmat uuteen kotiin. Hän hymyilee löytäessään perimmäisestä hyllystä Nukkenaisen. Miten pitkän ja vaiherikkaan matkan hän on kulkenutkaan ensimmäisen lukuelämyksen jälkeen.