ma 8.3.2021

Hallituksen määräämä sulku alkoi tänään kansainvälisenä naistenpäivänä ja jatkuu tällä erää kolme viikkoa. Se tarkoittaa, että ravintolat ovat kiinni ja kaikki harrastustoiminta on jäissä. Myös meidän pieni kuntosali. Kalenterista on lähes kaikki menot yliviivattu. Vain etäopetuskurssit jatkuvat. Minä jännitän vatsanahka piukeana viikon kuluttua olevaa kirjoittamisen peruskurssin tenttiä. Miten ihminen voi olla näin tyhmä, että vapaaehtoisesti kiusaa itseään suorituksilla. Voisihan sitä lukea kurssimateriaalia omaksi ilokseen. Mutta ei. Meillä on muutaman kurssitoverin kanssa preppausryhmä. Istuin eilen kaksi tuntia Zoom-etäisyydellä ja vaihdoin mielipiteitä tenttimateriaalista.

Pakkaset jatkuvat ja lunta on tupruttanut muutaman suojapäivän jälkeen. Päivät ovat mukavan valoisia ja aurinkoisia. Lenkkeilemme Jussin kanssa joka päivä korttelin ympäri. Minä teen yksin pitempiä kävelykierroksia. Yleensä linnanpuistoon. Tänään varjot olivat upean sinisiä.

Kävin kaupassa ja ostin itselleni naistenpäivän ruusut. Meillä on tänään ruokalistalla harvinaista herkkua. Immo vietti viikonlopun mökillään Kuhmoisissa. Saimme viestin, kelpaako meille vastapyydetyt matikat. Vastasin, että totta kai. Ihanaa, kun on ystäviä.

ke 10.3.2021

Hiljaiselo rupeaa kypsyttämään. Muistelen vuoden takaisia aurinkoisia päiviä Chiang Maissa. Eilinen lumimyräkkä palautti maan pinnalle. Kahlasin kauppakassien kanssa lumihangessa, kun kävelyteitä ei ollut aurattu. Tänään kirkas auringonpaiste ilahdutti, mutta ulkona oli todella hyytävän kylmä. Yritän lukea tenttiin, mutta puhti on poissa. En olisi uskonut, että tämä pitkä talvi käy näin totaalisesti voimille.

to 11.3.2021

Jussi halusi piristää arkeamme. Hän ehdotti, jos hakisin meille nepalilaista noutoruokaa.

Torin laidassa sijaitseva Siddhartha tarjosi lounasaikaan kelpo annoksia. Valitsin Jussin suosikkia lammasta, joka oli maustettu sopivan tulisesti. Päivä parani ainakin hetkeksi.

la 13.3.2021

Etäopiskeluviikonloppu on alkamassa. Aiheena on Kirjoittaja lukijana ja tutkijana. Opettajamme sanataiteilija Päivi Haanpää on tuttu Galleria Koneen kirjoittajakurssilta. Huhtikuussa meillä on näillä näkymillä viimeinen opintojakso, sekin tietysti etänä. Zoom alusta on toiminut hyvin. Tähänkin rupeaa tottumaan.

Kurssipäivä oli innostava ja virikkeellinen, mutta turhan pitkä. Onneksi ryhmätyöt toivat hauskaa vaihtelua. Jatkamme huomenna.

su 14.3.2021

Toinen etäopiskelukurssipäivä on alkamassa. Kävin hakemassa punaiset posket. Piikkikengät olivat tarpeen, sillä ulkona oli pääkallokeli.

Saimme kurssipäivän aikana uskonvahvistusta, että tentistä voi selvitä. ”Kirjoittakaa nautittavaa tekstiä, omia mielipiteitä luetun aineiston pohjalta”, Päivi kannusti. Raportoin tiistain jälkeen.

17.3.2021

Tentti-illasta tuli ikimuistoisen järkyttävä. Olin jännittänyt kysymyksiä. Osaanko kirjoittaa tehtävänannon mukaisesti ja hyödyntää tarpeeksi tenttimateriaalia? Kun tehtävät Hämeen kesäyliopiston Moodlessa avautuivat, rauhoituin. En vielä tiennyt, että kolmen tunnin kuluttua olisin lähes paniikissa.

Valitsin neljästä vaihtoehtoisesta kysymyksestä kaksi mieluisinta. Kirjoitin kuin kuumeessa kaksi tuntia. Pidin pienen tauon ja oikoluin tekstit. Kun tenttiaikaa oli jäljellä 15 minuuttia, olin valmis palauttamaan vastaukset. Moodle ilmoitti, sivustoon ei saada yhteyttä. Hätäännyin, sillä yhteys palasi ajoittain, mutta palautuksen lähettäminen ei onnistunut. Aikaa oli jäljellä viisi minuuttia. Jos en saisi yhteyttä, tentti hylättäisiin.

Yritin tavoittaa opettajan sähköpostilla. Sekin pätki. Ilmoitti viestin lähtevän, mutta ilman liitettä. Käynnistin ohjelman uudelleen ja toivoin parasta. Viesti lähetetty teksti oli kaunein ikinä lukemani lause.

Kun tenttiaika oli ohi, soitin opettajalle ja kysyin, oliko hän saanut tekstini. Päivi tarkisti sähköpostinsa ja sanoi, että teksti oli tullut pariinkin kertaan. Kaikki hyvin, hän kommentoi.

Näin jännittävää hetkeä en ollut kokenut aikoihin. Sydän hakkasi vielä puoli tuntia tentin jälkeen. Jussi tarjoili minulle tummaa rommia.

– Vain lääkkeeksi, hän nauroi.

En ikinä ikinä enää halua kokea turhautumista tietokoneyhteyksien vuoksi.