la 24.4.2021

Joulusta on kulunut neljä kuukautta. Juhannukseen on matkaa kaksi kuukautta. Vappu häämöttää viikon kuluttua. Meillä oli eilen Jussin kanssa vuosipäivä. Tapasimme yrjönpäivänä 1970. Ynnäsin, että takana on 51 yhteistä vuotta. Jussi oli ensimmäisen vuoden teekkariopiskelija ja minä reipas sihteeriopistolainen. Niin siinä kävi, että vappuja on tullut vietettyä yhdessä siitä lähtien:) Juhlistimme kuohuviinillä menneitä ja tulevia yhteisiä vuosia.

Viikonloppu Hämeenlinnan korkeudella on ollut kolea ja sateinen. Teimme siitä huolimatta kävelylenkin, mutta terassille ei ollut asiaa.

ke 28.4.2021

Pilviset ja kylmät alkuviikon päivät eivät houkutelleet ulkoilemaan. Tänään kaikki oli toisin. Aurinko paistoi niin heleästi, että päätin lähteä pitkästä aikaa kunnon kävelylenkille.

Suuntasin sillan yli Varikonniemelle ja jatkoin matkaa rantapolkua pitkin rautatiesillalle ja sieltä linnan puiston kautta takaisin.

Sinivuokot olivat heränneet, mutta olivat vielä kylmän yön jälkeen nuppuisia. Linnut lauloivat korvia huumaavasti. Kun palasin, Jussilla oli tuoretta kahvia pannussa. Lupasin lähteä hänen kanssaan ulos hetken lepotuokion jälkeen.

pe 30.4.2021

Mitä tekee autoton perheenäiti ruokkiakseen vappuna kymmenhenkisen katraan? Lähtee tietysti mummolaukun kanssa liikenteeseen. Kevyt toppatakki oli liikaa. Reppu painoi ja kärry kulki hitaasti, kun palasin. Jussi kehotti ottamaan taksin, mutta turvaudun siihen vain äärimmäisessä hädässä.

Löysin pakastimesta aarteen. Kokkaan aikuisille aitoa thaicurrya ja lapsille heidän lempiruokaansa: tortilloja, mummin erikoishyvää jauhelihakastiketta ja spaghettia. Jussi graavaa Norjan lohta ja Miika on luvannut tuoda herkkuja. Juhlistamme mökillä kolmevuotiasta Ulpua ja 5.5. syntymäpäiväänsä viettävää Lauraa. Luvassa on onneksi poutaa. Ehkä grillikin kuumenee.

Vietimme vappuaaton kahdestaan. Nuoriso on tulossa vappupäivänä. Emme laulaneet, vaan katselimme televisiosta alastomia selviytyjiä. Hurjimmat viettivät Filippiinien viidakossa 60 päivää, muut 40. Omat pienet viidakkoseikkailumme kalpenivat.

su 2.5.2021

Vappupäivänä meillä oli taas elämää. Mökillä oli koleaa, mutta onneksi kuitenkin poutaa ja aurinkokin pilkisteli.

Lauloimme Ulpulle ja Lauralle onnittelut ja herkuttelimme kahdella suklaakakulla ja punssirullilla.

Lapset kirmailivat pihalla ja rohkeimmat suunnittelivat uimista. Minä tein lenkin peltotiellä ja löysin ilokseni kukkivan näsiän. Palasimme illalla Jussin kanssa Annan kyydissä kaupunkiin. Tytär lähti saman tien takaisin. Nuoriso jäi yöksi mökille. Lupasivat tulla nälkäisinä meille syömään. Suunnittelen tekeväni blinitaikinan ja lapsille tortillatarjoilun.

Minulla on tiedossa lomaviikko, sillä Jussi lähtee Annan ja poikien kanssa Helsinkiin. Ajatus on kutkuttava. Mitä saankaan aikaiseksi vai saanko mitään?