ma 9.5.2022

Käyn edelleen ylikierroksilla. Siivoan kaappeja ja pakkaan. En osaa arvioida, kuinka paljon rakkaita tavaroita saan mahtumaan, mutta voihan niitä hävittää myöhemminkin? Tosin Fida on nurkan takana, mutta jatkossa kaukana. Tämä on yhtä tuskaa.
Päivän iloinen tapaus oli, kun fysioterapeutti Bahram tuli arvioimaan, millaista kuntoutusta Jussi tarvitsee. Lähtökohta oli, että yhteystyö hoitajien kanssa sujuisi mahdollisimman helposti. Jussista on tullut kovasti jäykkä ja hän tarraa kaksin käsin pöydän reunaan ja ovenpieliin. Jussi pääsi itse nousemaan sängynlaidalle, hitaasti, mutta kuitenkin. Hän käveli rollaattorilla käytävän päästä päähän. Minä varmistin pyörätuolin kanssa, ettei mies uuvu matkalla. Sen jälkeen Jussi harjoitteli ylösnousua pyörätuolista rollaattoriin. Myös jumppaliikkeet sängyssä onnistuivat, kunnes mies nukahti.
Fysioterapeutin mielestä Jussilla on Parkinsonin taudin oireita. Kävely on töpöttelyä ja välillä mies menee täysin lukkoon. Olisiko lääkityksestä apua? Kaikki, mikä parantaa elämänlaatua, on tarpeen.
ti 10.5.2022
Yllätyin iloisesti, kun Jussi soitti. Tosin hänellä oli hoitaja apuna. Jussi ei montaa sanaa sanonut, mutta Visarannasta lähetetty kuva kertoi, että mies on saanut käyttöön uuden luksusmallisen pyörätuolin.

Toivottavasti se helpottaa oloa, sillä mies nukahtelee jatkuvasti. Nyt pää saa tukea.
ke 11.5.2022
Olen huhkinut sateisen päivän kirjojen parissa. Tuntuu, etteivät ne vähene, vaikka olen kantanut monta kassillista Fidaan ja pakannut ne, jotka muuttavat kanssani.

Laitoin Facebookin Roskalavalle kuvia. Kirjat eivät maksa mitään, mutta ne pitää hakea. Tuntui aika turhauttavalta, kun kolme halukasta ilmoittautui ja jokainen halusi vain yhden kirjan. Tätä vauhtia homma ei etene.
to 12.5.2022
Jussi nukkui uudessa pyörätuolissa, kun kävelin iltapäivällä Visarantaan. Sadekuuro yllätti loppusuoralla.

Hoitajat kertoivat, että mies on ollut väsynyt eikä lusikka pysy kädessä. Jussi virkistyi sen verran, että sai nautittua tuomani energiajuoman. Hänestä on tullut kovin vähäpuheinen. Olen huolestunut, miten nopeasti kunto heikkenee. En ollut edes varma, että hän tunsi minut.

Illalla tunnelma oli iloisempi, kun tutustuimme Tiina-Katriinan kanssa Naivistien ensi kesän näyttelyyn Iittalassa.

Koolla oli eri taidejärjestöjen edustajia. Ohjelmassa oli näyttelyn esittely, kiertokäynti ja pientä iltapalaa. Olin vaikuttunut, vaikka naivistinen taide ei ole erityisemmin sydäntä lähellä. Minun päiväni kohokohta oli, kun tilaustyö Usvaneidot miellytti ostajaa!