erikoisasiantuntija ja aikavaras

KIRJOITUSTUNNELMISSA RODOKSELLA

Kynäilijöiden ryhmä aloitti syyskauden 2022 sujuvasti ilman minua. Onneksi sähköposti on keksitty. Kesähaasteena oli kirjoittaa lyhyt tarina otsikolla Erikoisasiantuntija. Uusi aihe on Aina on autuaampi ottaa kuin antaa. En todellakaan tiedä taustaa, mistä moinen. Olin ajatellut olla kansalaistottelematon ja kertoa, miltä tuntuu matkustaa ulkomaille yksin. Makustelin hetken aihetta ja totesin, että sehän sopii elämäntilanteeseeni.

ERIKOISASIANTUNTIJA

Mama Maddalena huokaisi. Ulkona satoi ja hänen selkäänsä särki. Vanheneminen oli yhtä tuskaa. Pörrö-kissa käänsi sohvannurkassa kylkeä. Mama sekoitti tarotpakan ja nosti onnenkortin. Kuvassa hymyili Narri. Mamaa hymyilytti. 

Kevään jumala Dionysos edustaa luovuutta. Narri on kosmisessa yhteydessä pitkän napanuoran välityksellä. Se on kietoutunut hänen ympärilleen neljä kertaa. Narri kehottaa olemaan valmis uuteen alkuun.

Uusi alku, miten kiehtova ajatus. 

Mama Maddalena on alter egoni. Hän suhtautuu elämään huumorin pilke silmäkulmassa ja ratkoo kiperätkin ongelmat iän mukana tuomalla viisaudella. Hän on oman elämänsä erikoisasiantuntija.

Tutustuin käsitteeseen työvuosina televisiossa. Toimittajat olivat itse kukin ainakin omasta mielestään erikoisasiantuntijoita. Juhani Mäkelä pakinoi A-studiossa erikoisasiantuntija nimikkeellä. Seuraan kiinnostuneena Jahti-ohjelmaa, jossa herrat Arkisto, Tarkka ja Besserwisser tyrmäävät kilpailijat tiedoillaan. He ovat hurmaavan ilkeitä. Suosikkini on Tarkka, jolla on pistävät silmät ja terävä kieli.

Luontoiltojen erikoisasiantuntijat olivat lempeitä. He suhtautuivat katselijoiden kysymyksiin hartaudella. Ohjelman juontaja toimittaja Veikko Neuvonen oli heistä tietävin. Olin kuvaussihteeriurani alkuvuosina Veikon kanssa keikalla Ahvenanmaalla. Jouduimme puhumaan ruotsia, sillä kuvausryhmä oli ummikko. Veikolta se sujui erinomaisesti. Minä yritin parhaani mukaan pitää kirjaa kuvatuista otoksista. Siis ruotsiksi. Kotona selvitin sanakirjan avulla, mikä lintu lauloi. Google kääntäjää ei ollut vielä keksitty.

Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on monipuolisia kykyjä. Tove Jansson oli sekä taitava kirjailija että taidemaalari. Rosa Liksom on kertonut, että hän kirjoittaa aamupäivisin ja maalaa iltapäivisin. Pyrin samaan nyt kun työvuodet ovat takana, lapset aikuisia ja mies turvasäilössä hoivakodissa. En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona. Tiedän kokemuksesta, että kirjoittaminen jäsentää elämää ja taiteen tekeminen antaa uskoa vireään ikääntymiseen. 

AIKAVARAS

Olen aikavaras. Aikahan on rahaa. Olen siis oikeasti varas.

Kun Jussi joutui hoivakotiin, kävin joka ikinen päivä tunnollisena puolisona katsomassa. Väsyin ja turhauduin, sillä mies oli välillä puoliunessa, eikä noteerannut vaimokullan vierailuja. Havahduin, kun Jussi kysyi muutaman viikon kuluttua, olenko käynyt Visarannassa ennen.

Siis mitä?

– Joka päivä, huudahdin.

Olin tyrmistynyt, mutta samalla huojentunut. Jussin ajantaju oli hävinnyt. Harvensin käyntejä pariin kolmeen kertaan viikossa. Jutustelu jatkui siitä mihin oltiin jääty. Tuli aika, jolloin minä hoidin puhumisen ja mies kuunteli. Ei hän ymmärtänyt, kun kerroin rahahuolista ja suunnitelmistani myydä yhteinen kotimme.

Poikamme Miika ryhtyi isänsä edunvalvojaksi. Tiesin kokemuksesta, että muutto on järkyttävän kamalaa. Selvisin siitä hädin tuskin ja olen äärettömän onnellinen minikodistani historiallisella Suomen kasarmin alueella. En ollut kuitenkaan varautunut, että jään jo toisen kerran elämässä kahden asunnon loukkuun.

Jussin hoitokulut ovat järkyttävän suuret. Sinnittelin kesän omalla eläkkeelläni ja odotin turhaan sormet ja varpaat ristissä asuntotarjouksia. Aikaa vierähti ja kiinteistövälittäjä ehdotti myyntihinnan alentamista.

Alensin ja sitten rupesi tapahtumaan. Jopa kaksi pariskuntaa oli kiinnostunut. Ensimmäiset eivät uskaltaneet sitoutua, ennen kuin oma oli myyty. Toiset olivat valmiit tekemään tarjouksen heti ensimmäisen näytön jälkeen, mutta kohtalo puuttui peliin. Isäntä sai vakavia sydänoireita ja joutui sairaalaan. Ei siinä tehty suuria päätöksiä.

Vietin unettomia öitä, pelkäsin pahinta ja toivoin parasta.

Kolea syksy yllätti. Päätin ottaa rohkeasti omaa aikaa, sitä varastettua, ja varasin mielestäni edullisen äkkilähtömatkan Rodokselle. Irtiotto, olen sen tarpeessa, vakuutin itselleni. Hinta ei ollut enää halpa, kun jouduin maksamaan yhden hengen lisän.

Lähdin silti.

Kiinteistövälittäjä Riitta soitti päivää ennen matkaa, että pappa oli toipunut ja päässyt sairaalasta. Hän ja rouva tulevat tekemään seuraavana päivänä mittauksia suunnittelemaansa remonttia varten.

Join Finnairin lennolla pikkupullollisen samppanjaa. Oliko se turhan toiveikasta? pähkäilin.

Olisin voinut kiljua riemusta ja halata komeaa tarjoilijapoikaa, kun istuin seuraavana päivänä tavernassa Ialyssoksen pikkukylässä retsinapullo edessäni. Riitta soitti ja kertoi hyvistä uutisista. Olin saanut kelpo tarjouksen.

Minä aikavaras, enhän pääse nyt viikkoon katsomaan Jussia ja kertomaan uutisia, olen helpottunut ja onnellinen.

Ymmärsin viimein, että aina on autuaampi ottaa kuin antaa😊

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.