pidä kynästä kiinni

SANALEIKKEJÄ

Kirjoituskurssit ovat virkistäviä. Osallistun syksyllä 2022 kolmena viikonloppuna Virpi Paanasen Kynästä kiinni kurssille. Ne pidetään Hämeenlinnan Kumppanuustalolla. Viime perjantaina ja lauantaina etsimme omaa ääntä.

Meillä on mukavan pieni ryhmä. Oli todella rentouttavaa rupatella ja lukea tarinoita. Jännittävimpiä olivat harjoitukset, joissa oli rajoituksia. Kirjoitimme jouluaatosta, mutta sanat joulu, joulupukki, kuusi, punainen ja lahja olivat kiellettyjä. Lisaasteena oli vältellä adjektiiveja.

JOULUAATTO

Lumi tuprusi ajovalojen edessä. Sadat lyhdyt loivat satumaista tunnelmaa Pyhän Ristin kirkolla. Lapset kitisivät kärsimättöminä, kun hiljennyimme vanhempieni haudan äärellä. Kädet olivat kohmeessa, sillä kynttilä ei suostunut syttymään ensimmäisellä yrityksellä.

– Koska mennään kotiin, minulla on kylmä, nuorimmainen marisi.

Posket punoittivat jännityksestä. Hän oli tuijottanut jo aamulla ikkunasta, näkyykö tonttuja.

– Ihan pian, hyppele niin lämpenet, kehotin.

Isoveli otti kourallisen nuoskalunta ja heitti pallon siskon naamaan. Tämä kimmastui ja pian lumisota oli käynnissä.

Kinkun tuoksu herätti ruokahalun, kun saavuimme kotiin. Sytytin tuikkuja tuomaan tunnelmaa. Lapset kuoriutuivat haalareista.

– Joko kohta? tytär kysyi ja pomppi paikallaan.

– Kuuntele, vastasin.

Kyllä vain, eteisestä kuului kopinaa. Tytär meni piiloon isän taakse. Isovelikin kainosteli, kun lammasturkkiin pukeutunut parrakas mies rymisteli sisään painavan tuohikorin kanssa.

Seuraavassa arjoituksessa joku esine valittaa.

DURIAN

Ei ole kiva olla inhottu. Haiset pahalle, maistut mädälle, hyi, kuulen liian usein. Jopa viranomaiset ovat tulleet iholle. Ei duriania, lukee kalliiden hotellien ovissa. Niin kuin minä nyt haluaisin johonkin tukkoiseen huoneeseen. Ehei, minun paikkani on ruokatorilla. Ulkonäköni on tummanpuhuva ja kuoreni piikikäs, mutta sisältä olen maukas ja mehevä. Ne, jotka ymmärtävät makuja, kehuvat ainutlaatuista aromiani. Olen hedelmien kruunamaton kuningas, sanovat epäilijät mitä vaan. Olen ainutlaatuinen.

Mielikuvitus pääsi valloilleen, kun vaihdoimme näkökulmaa. Harjoituksessa Jos olisin, valitsin aiheeksi mausteen. Herkuttelin korianterilla.

KORIANTERI

Jos olisin mauste, olisin korianteri. Tiedän, kaikki eivät pidä minusta. Vaikka makuni on mieto, se on omintakeinen. Olen parhaimmillani kasvimaalla, kun persiljaa muistuttavat lehteni huojuvat tuulessa. Levitän ympärille aromaattista tuoksua. Rakastan emäntää, joka käy antamassa minulle raikasta vettä ja harventamassa tiheää kasvustoa. Hän maustaa thaikeitot tuoreilla lehdilläni ja lisää kattilaan rutkasti kavereitani valkosipulia ja chiliä. Isäntä kiittelee hikipisarat otsalla vuolaasti, mutta lapset ovat eri maata. He raukat eivät ymmärrä hyvän päälle. Olen huomannut, että emäntä maustaa heidän annoksensa vain miedosti. Ketsuppi näyttää olevan kestosuosikki.

Kun kesä ehtii pidemmälle, emäntä leikkaa nyt tilliä muistuttavat lehteni ja kuivaa tai pakastaa ne. Siemenet hän kuivattaa. Rakkaani ottaa talteen myös mehevät juureni, joilla hän maustaa talvella kasviskeitot. Hän myhäilee, kun vieraat kyselevät reseptejä.

– Minulla on salainen ainesosa, hän sanoo ja iskee silmää miehelleen.

Hykertelen onnesta. On ihanaa olla arvostettu.

Vaikein tehtävä oli, kun piti kirjoittaa kirjoittamisen esteistä.

MITÄ PELKÄÄT ENITEN KIRJOITTAMISESSA, MITÄ VOI TAPAHTUA

Maista ja mausta, kokkiohjelmissa neuvotaan. Sama pätee kirjoittamiseen. Makustelen sanoja ja maustan niitä tunnelmilla. Opettajat kannustavat käyttämään kaikkia aisteja. Tekstin pitää näkyä, tuntua, kuulua, maistua ja tuoksua.

Entä jos en osaa? Pelkään, että kirjoitan latteuksia. Itsestään selviä asioita, jotka eivät kiinnosta ketään. Asiavirheitä pelkään eniten. Onneksi meillä on Google. Miten ihmeessä aikana ennen internetiä pystyi löytämään täsmätietoa? Pelkään myös, että sukulaiset, ystävät ja tuttavat loukkaantuvat tunnistaessaan itsensä teksteistäni. Mietin, voiko kirjoittaa rehellisesti, vai pitääkö muistoja kaunistella. Kirjoittaminen ja kuvataide tukevat toisiaan. Molemmat paljastavat sisimmän. Eikä se välttämättä ole huono asia.

Edessä on vielä yksi jakso marraskuun lopussa. Sitä odotellessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.