aihetta juhlaan

la 3.12.2022

JOULUKUUN TAITEILIJA GALLERIA PAPERIHUONEELLA

Onko elämää näyttelyn ripustuksen ja iloisten avajaisjuhlien jälkeen? Kyllä on, vaikka olo onkin vähän toistaitoinen. Ehkä siksi, että jatkot kestivät puoleen yöhön. Hämmästelin, että jaksoin.

Torstaina minulla oli tehokas tiimi apuna. Tiina-Katriina ja Paula auttoivat valitsemaan näyttelyyn tulevat työt niin, että värit sointuivat. Avajaisissa puheenjohtajamme Petra kiitteli nimenomaan kuulaita sävyjä. Hänen mielestään niissä näkyi lumen valo. Galleriatyöntekijämme Julia kiipeili tikkailla säätämässä ripustussiimoja. Tarjosin joukkueelle erinomaisen lounaan läheisessä Dragon ravintolassa.

NÄYTTELY ON RIPUSTETTU

Yhteistyömme jatkui perjantaina, kun laitoimme avajaistarjoilua. Kokosimme cocktailtikkuja, joissa oli vahvaa goudajuustoa, erivärisiä pikkutomaatteja, viinirypäleitä ja basilikanlehtiä. Tarjolla oli myös chipsejä, Marianne karkkeja sekä valkoista ja punaista viiniä.

Ulkotulet paloivat, kun ensimmäiset avajaisvieraat saapuivat illan pimettyä. Väkeä oli juuri sopivasti. Lisään kuvia, kun ne ehditetään päivittää Galleria Paperihuoneen sivuille. Tunnelma oli lämmin. Minä kerroin vuolaasti eri tekniikoista, joilla olin maalannut neitoperhot.

AKVARELLI- JA TUSSIMAALAUKSIA

AKVARELLEJA

Grafiikanpajan puolella oli kehystettyjä akvarelleja ja akvarellimonotypioita, galleriassa tempera- ja akryylimaalauksia.

ISOT TYÖT OVAT TEMPERAMAALAUKSIA, NIIDEN VÄLISSÄ KOLME FRESKOA

Kun kello lähestyi kahdeksaa, hämmästelin, ettei ystäväni Ilma ollut paikalla, vaikka oli luvannut tulla. Olimme ehtineet suunnitella jo jatkoja Nooran viinibaariin. Istuin lahjakassin ja viinilaatikoiden kanssa Tiina-Katriinan ja Reijon autossa, kun Ilma tuli hengästyneenä paikalle. Kehotin häntä katsomaan näyttelyn myöhemmin ja istumaan viereeni takapenkille. Reijo vei meidät kotiovelle, kiitokset siitä.

Niinpä istuimme Ilman kanssa sohvalla, joimme erinomaista luomuchardonnayta ja vietimme kynttilänvalossa jatkoja minun luonani!

su 4.12.2022

JOULUVALOJA

Toinen adventtisunnuntai. Keittiön pöydällä palaa tuikku ja parvekkeella kimaltaa ohut valonauha. Joulukuusta en taida tänä vuonna hankkia pieneen kotiini. Joulukukkia kyllä ja pikkupojat voivat ripustaa koristeita palmuvehkan oksille.

Eilen oli lepopäivä. Istuin sohvalla ja katselin hurmaavaa sarjaa Berlin Ku’damm Areenasta. Toinen ilonaihe on Elisa Kirja, jonka kuukausitilaajaksi ryhdyin tarjouskampanjan innoittajana. Se kannustaa lukemaan entistä enemmän e-kirjoja, jotka sopivat silmilleni nykyään paremmin kuin paperiversiot. Lukupiirin joulukirjaksi valitiin Kari Hotakaisen Opetuslapsi.

TULIAISHERKKUJA JUSSILLE

Tänään on taas Visarantapäivä. Lupasin viedä Jussille pikkujoulutuliaisia. Olin sopivasti kahviaikaan Visamäessä. Jussi istui päiväsalissa muiden seurassa. Vein hänet omaan huoneeseen ja tarjoilin tuliaisia.

PIKKUJOULUTUNNELMISSA

Soitimme Miikalle, joka viritteli videopuhelun. Jussikin näki, miten Ulpu ja Miika olivat ulkoilemassa lumisessa lähimetsässä. Esko-veli oli ollut Arjan kanssa joulumyyjäisissä. Illalla sisko Leena soitteli minulle ja lähetti velimiehelle terveisiä. Hyvä, kun sisarukset pitävät yhteyttä.

Tuttu Kaupunkiuutisten toimittaja Riikka soitti ja kertoi käyneensä lauantaina Galleria Paperihuoneella. Hän teki puhelinhaastattelun ja lupasi pienen jutun lehteen.

ti 6.12.2022

Itsenäisyyspäivä. Aamutunnelma. Tuikku palaa keittiön pöydällä. Radiosta kuuluu Nälkämaan laulu. Ulkona on vielä pimeää. Olen yksin, mutta tähän rupeaa tottumaan. Olen luvannut itselleni, että tänään on kotipäivä. Käyn kyllä lenkillä, mutta nautin sen jälkeen elokuvista ja lukemisesta. Kokkasin eilen ison kattilallisen sieni-kaalikeittoa. Ei tarvitse käydä kaupassa.

RIPUSTAN ENSI SUNNUNTAINA UUDEN NÄYTTELYN

Teetin muutaman julisteen joulukuun toisesta näyttelystäni. Kirjoittelin joulukortit kaukaisille sukulaisille ja ystäville, jotka eivät tiedä uutta osoitettani. Muut saavat sähköisen tervehdyksen. Jussi ei pystynyt viime vuonna allekirjoittamaan kortteja. Tänä vuonna en edes yritä.

JUHLAHETKI VISARANNASSA

Sain Visarannasta kuvatervehdyksen päivän pikkujoulutunnelmasta.

ITSENÄISYYSPÄIVÄKYNTTILÄT

Minun itsenäisyyspäiväiltaani kuului kynttilöiden valoa ja kahden vuoden koronatauon jälkeen perinteiset linnan juhlat tv-ruudusta. Ilahduin nähdessäni pitkästä aikaa työtoverini Jarmo Heikkisen vain hieman vanhentuneena. Teimme yhteistyötä Teemakanavan arkisto-ohjelmien parissa. Oi niitä aikoja.

There is one comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.