ruokamuistoja itävallasta

KUKKALAUTANEN – akvarelli

sacherkakkua ja wieninleikettä

Vietin kaksikymppisenä puoli vuotta Wienissä parhaan ystäväni Ullan kanssa.  Työskentelimme pienessä sairaalassa apuhoitajina.  Minä olin Schwester Leni, Ulla Schwester Uli.  Saimme jopa pientä palkkaa, vaikka harjoittelijoita olimmekin.  Kun työvuorot sattuivat yksiin kiertelimme katselemassa suurkaupunkia.  Wienin leivoskahvilat saivat meistä hyvät ja uskolliset asiakkaat.  Tukevat sacherkakun palat runsaan kermavaahdon kera olivat heikkoutemme.  Lähetin kotiin valokuvia muutaman kuukauden oleskelun jälkeen.  Äiti vastasi, ettei teitä siellä ainakaan nälässä ole pidetty.

Ruoka oli siihen aikaan – ja vieläkin – lihavoittoista, tukevaa ja rasvaista.  Muistan hyvin ensimmäisen wieninleikkeeni.  Liha oli nuijittu ohueksi, leivitetty ja se tarjoiltiin tirisevän kuumana lohkoperunoiden kera.  Pihvi oli niin iso, että se ulottui yli lautasen reunojen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.