VUORET – kollaasi

tuoretta purotaimenta

Vietimme nuoruudessamme useammankin kerran lomia Dubrovnikissa.  Kerran retkeilimme reput selässä sisämaassa.  Jussi kalasteli puroissa, mutta saalis jäi vähäiseksi.  Siksi ilomme oli melkoinen, kun paluumatkalla poikkesimme pienessä kyläravintolassa, jossa oli tarjolla juuri pyydettyä taimenta.

Istuimme ulkoterassilla kukkivan puutarhan keskellä auringonpaisteessa.  Taimen oli paistettu runsaassa voissa ja valkosipulissa, se maistui taivaalliselta.  Talon valkoviini oli kylmää ja maalaisleipä tuoretta – elämässä kaikki oli sillä hetkellä kohdallaan.

MUNAKOISO – akvarelli ja tussi

imaami pyörtyy

Munakoiso oli minulle pitkään tuntematon vihannes.  Kunnes maistoin imaamia.  Se on munakoisopata, jota on haudutettu pitkään tomaatti-sipuli-paprikakastikkeessa valkosipulia ja chiliä unohtamatta.  Laitan sitä nykyisin mielelläni vieraille, sillä sen voi esikäsitellä valmiiksi.  Ruokahalu kiihottuu, kun uunista tulvii herkkutuoksuja.

Tarinan mukaan imaami pyörtyi, kun hän ensimmäisen kerran sai maistaa paistosta.  Hän ihastui siihen niin ikihyviksi, että söi liikaa ja pyörtyi.  Toisen version mukaan imaami pyörtyi, kun sai oliiviöljykauppiaan laskun.

Munakoisot imevät nimittäin itseensä paistovaiheessa roimasti öljyä.  Itse kypsennän viipaleet itkettämisen jälkeen uunissa.  Sivelen pintaan kohtuullisesti oliiviöljyä.  Lopputulos on näinkin ihan onnistunut ja kalorimäärä hallinnassa.