egyptin lumoissa

2.1.2011
Uusi vuosi on alkanut ja edessä ovat uudet haasteet.  Meidän piti tehdä juhlamatka Egyptiin jo runsas vuosi sitten, mutta emme ehtineet.  Tässä tapauksessa tuntuu hyvältä ajatukselta, että kaikki hauska on vielä edessä päin.  Varasimme siskon kehotuksesta pakettimatkan Aurinkomatkoilta vajaan tuhannen euron hintaan.  Lennähdämme huomenna Hurghadaan, josta matka jatkuu välittömästi Luxoriin.  Minä olen käynyt Egyptissä kerran, Jussi kaksi kertaa (!).  Silti seikkailu tuntuu uudelta, sillä matkoistamme on kulunut jo rutkasti aikaa.  Jane-siskon joululahjapaketissa oli meille suojakertoimia ja ripulilääkkeitä.  Miikalta sain lainaksi järjestelmäkameran, joten hyviä kuvia – toivottavasti – on luvassa.

PIKKUKAMELEITA

Aurinkomatkat hehkuttaa matkaamme tähän tapaan:

Unohtumaton matkasi alkaa Luxorista, maailmankaikkeuden luojan ja jumalten kuninkaan Amonin kaupungista. Kuten faaraoiden kultaiset purret aikoinaan, lipuu laiva ohi rehevien jokitöyräiden ja pienten kylien. Edfussa näet haukkapäisen Horuksen temppelin ja Kom Ombossa Niilin suojelijan, krokotiilijumala Sobekin pyhätön. Assuanin padolta palaat takaisin Luxoriin, joka muinoin tunnettiin satojen porttien Thebana. Sen länsirannalla, Kuninkaiden laaksossa näet Memnonin kolossit ja naisfaarao Hatsepsutin temppelin.
Leena ja Jussi, nenät kohti aurinkoa

 

Tässä matkapäiväkirjan satoa, josta toivon olevan iloa kaikille Egyptin ystäville:

ma 3.1.2011
matkapäivä
Finnairin lento Hurghadaan klo 11:55 – 16:50

Saavuimme reippaasti kaksi tuntia ennen koneen lähtöä lentoasemalle. Meillä on Espoon keskustasta loistava bussiyhteys 540:lla suoraan terminaaliin. Jonot olivat kohtuulliset, joten suoriuduimme nopeasti tax-free-ostosten jälkeen portille. Yritimme vaihtaa Egyptin puntia, mutta meitä nopeamme olivat ehtineet tyhjentää kassan. Arvaan, että ehdimme aivan mainiosti vaihtaa rahaa viimeistään hotellilla. Nautimme hetken matkaoppaiden tietotulvasta lepotuoleilla ennen koneen lähtöä. Lento Hurghadaan kesti viisi tuntia. Mutta ei siinä kaikki. Matka oli vasta puolivälissä, sillä passintarkastuksessa vierähti tunti ja bussimatka Luxoriin kesti neljä. Täytyy sanoa, että päivä oli aika väsyttävä. Tosin opastyttömme Irja jaksoi kertoilla pimeällä bussimatkalla väsymättä Egyptin ihmeistä. Näimme jopa dokumentin Tutankhamonin haudan löytymisestä. Hämmästelimme, että turistit pääsevät sinne edelleen, vaikka hautakammion seinissä on hometta.

VARTIOKOPPEJA RIITTI MATKALLA HURGHADASTA LUXORIIN

Meillä oli turvallinen matka, sillä bussissamme istui poliisi – tai montakin poliisia, sillä he vaihtoivat vuoroa lukuisilla tarkastuspisteillä. Enää ei sentään ajeta poliisisaattueessa. Tarkastuspiste 85:ssa nautimme mukilliset kuumaa Lipton-teetä sekä juusto- ja munakas-pitasämpylät. Kello oli tasan yksitoista illalla, kun pääsimme jouluvalaistuun Luxoriin hulppean komeaan viiden tähden hotelliimme Sonesta St. Georgeen.

HOTELLIMME SONESA ST. GEORGE

Aulassa kristallikruunut kimaltelivat. Huoneemme oli tilava ja kylpyhuoneessa oli poreamme sekä huuhteleva ja tuulettava wc (!).  Ikkunan takana oli parveke ja sieltä näkymät suoraan Niilille. Olimme aika lailla hämääntyneitä, sillä emme oikeasti ole tottuneet moiseen ylellisyyteen. Mihin vielä ehdimmekään, sillä oppaan mukaan laivakin on luksusluokkaa. 

KUUMAILMAPALLOLENNOLLE OLISI PÄÄSSYT 90 EUROLLA

 ti 4.1.2011
No huh, hotellin aamiaishuoneessa pörräsi tarjoilijoita vähintäänkin yhtä paljon kuin oli ruokailijoita. Ja kyseessä oli buffet. Tarjoilupöydiltä löytyi länsimaisia patonkeja ja egyptiläisiä papupatoja sekä kaikkea niiden väliltä. Kokkipoika paistoi chilillä höystettyjä munakkaita, toinen suussa sulavia vohveleita ja vaahterasiirappipannukakkuja. Kylläisinä kävimme aamun viileydessä tutustumassa puutarhan uinti- ja auringonottomahdollisuuksiin. Iso allas välkkyi sinisenä aivan Niilin tuntumassa. Mukava ajatella, että palaamme risteilyn jälkeen tänne vielä kahdeksi päiväksi.

Irja-opas ja hotellin parfyymikauppias pitivät meille lyhyen tuoksuesittelyn ennen laivaan siirtymistä. Yllättäen ihastuin lootuksenkukkaan, vaikka yleensä vierastan outoja tuoksuja. Ehkäpä loppuviikosta tulee vielä kaupatkin. Jussi kysyi, miten myski purisi. Lupasin miettiä. Se on kuulemma ollut Ramses II:n salaisuus, jolla hän hurmasi naisväen.

Juuri kun olimme tointuneet aamiaisesta, laivallamme M/S Nile Odysseyllä oli jo lounasaika. No, ehdimme toki majoittua tilaviin hytteihin sitä ennen. Täytyy sanoa, että buffet-pöytä oli erinomainen. Varsinkin jälkiruokapöytä. Tästä ei hyvää seuraa, sillä joululoman jälkeen kesävaatteet kiristävät jo valmiiksi..

MEITÄ OLI 32 REIPASTA RETKELÄISTÄ JA KAIKKI PITIVÄT RETKILLÄ KILTISTI ORANSSINPUNAISTA LAHJAHUIVIA

LEENA REIPAS RISTEILIJÄ

Retkiohjelmamme alkoi komeasti. Bussi vei meidät iltapäivällä Karnakin temppelille ja sieltä jatkoimme iltavalaistulle Luxorin temppelille. Vaikka olimme käyneet molemmissa aikaisemminkin, ne yllättivät koolla ja vanhalla historialla. Opastyttömme kertoili elävästi temppelien rakennusvaiheista ja hallitsijoista. Olin aika vaikuttunut.

 

KARNAKIN TEMPPELIN UPEA OINASKUJA

LEENA JA OBELISKI

Nyt meillä on pieni siesta ennen illallista, joka tarjoillaan ylellisesti pöytiin. Myös ruokarajoitukset on kirjattu, hyvä niin. Illan huipennus on iltajuhla neljännellä kannella, jossa saamme nähdä vatsatanssia. Oppaamme hehkutti, että laivalla on juhlaohjelmaa joka ilta. Huomenna meillä on luvassa kapteenin coctailit sekä – bingoilta!

ke 5.1.2011
toinen Luxorpäivä, ip laiva lähtee risteilylle

Herätys oli kahdeksalta ja aamiainen laivalla alkoi saman tien. Saimme tänäänkin vastapaistettua munakasta ynnä muita herkkuja kaikilla mausteilla. Aamuohjelmassamme oli maksullinen retki Luxorin basaareihin, tax free –kauppaan sekä kirjakauppaan. Tunsimme olevamme keskellä epookkielokuvaa, sillä basaarialue oli värikäs ja kauppiaat pukeutuneet väljiin kalabeijoihin ja turbaaneihin. Naiset kulkivat pitkissä mustissa kaavuissa hiukset peitettyinä. Irja oppaamme esitteli meille valikoimaa ja kertoili hintoja, mitä pikkuveistoksista, mausteista ja huiveista kannattaa maksaa. Poikkesimme myös tuoksuvassa leipomossa.

 

BASAARIKIERROKSELLA

SAIMME MAISTAA LÄMMINTÄ LEIPÄÄ

 Matka jatkui kauppaan, jossa oli myynnissä sekä egyptiläisiä että kansainvälisiä viinejä ja väkeviä. Oli ihan pakko ostaa maistiaisiksi pullollinen paikallista viiniä. Olutta olemme testanneet ja hyväksi havainneet, mutta uskomme Egyptiin viinimaana horjuu edelleen. Aikoinaan viinin maistelu oli kovastikin tarpeen, sillä turhan moni pullo maistui etikalta. Kirjakauppa ylitti toiveet. Valikoima oli laaja ja kaikissa tuotteissa oli hintalappu. Tinkiminen on taiteen laji, jossa me suomalaiset emme ole kovin vahvoilla. Minä ostin hurmaavia taidekortteja ja papyruslehtiöitä, joihin ajattelin maalata tussilla tai kokeilla niihin grafiikkavedoksia.

Laiva lähti matkaan lounasaikaan. Poikkesimme Jussin kanssa laivan nettikoneella ja minä pääsin hehkuttamaan kotijoukoille: Seikkailumme Niilillä alkaa nyt!  Aurinko paistoi yläkannelle, mutta tuuli oli vilpoinen.

 

MAKEAA ELÄMÄÄ RISTEILYLAIVAN KANNELLA

Rannoilla kasvoi palmuja, mutta karu hiekkamaa alkoi heti rantavihreyden takaa. Mitä lähemmäs Esnaa ehdimme, sitä korkeimmilta ja karuimmilta rantaa reunustavat kukkulat näyttivät. Esnan suluilla laiva nousee seitsemän metriä. Pienoinen pettymys oli, että saavuimme sinne vasta pimeän tultua. Merirosvot – venekauppiaat – huutelivat laivan viereltä tarjouksia. He heittivät yläkannelle huiveja ja kalebeijoja. Tarkoitus oli, että hinnoista neuvotellaan ja rahat heitetään muovipussissa takaisin.  No, enpä nähnyt kauppoja syntyvän. Tavarat lensivät laidan yli takaisin, osa päätyi veneisiin, osa molskahti Niiliin.

NIILIN RANTAMAISEMIA KULTAISESSA ILTAVALOSSA

Illan kohokohta numero yksi oli kapteenin coctailparty. Henkilökunta esittäytyi ja sen jälkeen tarjolla oli värikkäitä drinkkejä ja pieniä suupaloja. Ajoitus oli vähän outo, sillä heti perään seurasi tukeva illallinen. Siitä selvittyämme alkoi bingo, joka oli totisesti illan kakkoskohokohta. Minusta tuli nimittäin bingovoittaja! Sain ensimmäisenä kaksi riviä oikeita numeroita täyteen. Fanfaarien soidessa kävin noutamassa kultaisen Tutankhamon kaulariipuksen. Jussi kommentoi, että on hienoa olla bingovoittajan mies.

 

to 6.1.2010
risteily Edfusta Assuaniin

Saavuin aamulla säteilevänä kultainen riipus kaulassani aamiaiselle. Koko pöytäseurue sai ilostani energiavirtaa. Päivän ensimmäinen retki alkoi jo kahdeksalta. Bussi vei meidät haukkajumala Horuksen temppelille. Se oli hyvin maskuliininen. Täällä korkokuvat olivat säilyneet paljon paremmin kuin Luxorin temppeleissä.

 

EDFUN TEMPPELI ON OMISTETTU HORUS HAUKKAJUMALALLE

Kello kymmeneltä olimme takaisin laivalla ja matka jatkui. Yläkannelle paistoi suloisen lämmin aurinko. Oli ilo katsella kaikessa rauhassa rantamaisemia. Kunnes tuli niin kuuma, että oli aivan pakko pulahtaa kirpeän kylmään uima-altaaseen. Päivä vierähti kannella ja suojakertoimet olivat tarpeen.

VÄRIKKÄITÄ FELUKOITA

PAIKALLINEN KALASTAJA

Ilta-auringon kultaisissa säteissä saavuimme Kom Omboon, jossa kävimme katsomassa aivan rannan tuntumassa sijaitsevan temppelin. Se oli pieni ja tunnelmallinen. Risteilymme on nyt loppusuoralla, sillä laiva jatkaa vielä tänään Assuaniin.

Mutta ohjelma jatkuu. Jussi teki satamassa kalabeijakauppoja kaikessa kiireessä ennen laivan lähtöä. Innoittajana oli illan itämainen teema. Meillä on tiedossa egyptiläinen buffet sekä sen jälkeen kalabeija-juhla. Kaavun lähtöhinta oli 450 Egyptin puntaa (lähes 60 euroa). Tinkimisen jälkeen Jussi sai sen 50 punnalla. Tosin tinkiminen oli aikaa vievää.  Jussi lähti jo monta kertaa kävelemään, mutta myyjäpojat juoksivat sitkeästi perässä.

RETKELTÄ PALATTUAMME HYTEISTÄ LÖYTYI YLLÄTYSVIERAITA

 

PÖYTÄSEURUEEMME Hannu, Iris, Leena ja Jussi sekä Anna, Tiera, Maria, Kristiina ja tyttärensä Anna

Iltaohjelma oli mukava. Laivan buffetpöytä oli kerrassaan erinomainen. Minun suosikkejani olivat papupyörykät ja täytetyt tomaatit ja chilipaprikat. Jälkiruokapöydästä en kehtaa edes kertoa, sen verran ylellinen se oli. Valokuvaaja kiersi pöydissä ja myöhemmin kalabeija-juhlassa. Ohjelmassa oli leikkimielisiä kilpailuja – soolotansseja ja yhteisleikkejä, joissa Jussi kunnostautui. Nauru oli herkässä ja kaikille jäi hyvä mieli irrottelusta. Seuraavana aamuna nauru jatkui, kun katselimme myynnissä olevia valokuvia.

JUSSI KALABEIJASSA

pe 7.1.2010
päivä Assuanissa

Meillä oli tänään loistava retkipäivä Niilin koskialueella. Pieni koristeellinen vene vei meidät ensin nuubialaiseen taloon ja sieltä jatkoimme matkaa hiekkarannalle, jossa rohkelikot saivat krokotiilinpoikasen syliin, kokeilivat vesipiippua ja hennatatuointia sekä ratsastivat kamelilla ja uivat Niilissä. Kuvat kertovat elämyksistämme.

ROHKELIKOT SAIVAT OTTAA KROKOTIILIN SYLIIN

 

JUSSI ROHKELIKKO KOKEILEE VESIPIIPPUA

LEENA ROHKELIKKO KOKEILEMASSA HENNATATUOINTIA

 

JA TÄLLAINEN SIITÄ TULI

KAMELIT ODOTTAVAT UUSIA TURISTEJA

MIES JOKA ON UINUT NIILISSÄ

 Lounaan jälkeen osa porukasta lähti maksulliselle ekstraretkelle, jonka antina oli keskeneräinen obeliski, moskeija ja koptikatedraali. Me Jussin kanssa skippasimme sen ja teimme täysin ilmaisen omatoimiretken Assuanin basaareille. Siellä olisi saanut maksua ja tiukkaa tinkimistä vastaan mitä vain, mutta me tuskastuimme heti ensi yrittämään. Minä löysin hauskoja nuubialaisia naamareita, mutta kun myyjän pyyntö oli 750 Egyptin puntaa ja meidän oikeaksi tietämämme hinta 50 puntaa, kauppoja ei ihan pikaisesti olisi saanut syntymään.

MAUSTEITA

la 8.1.2010
aamuretki Assuanissa, ip bussilla Luxoriin

Retkibussi vei meidät vanhan padon ohi uudelle suurelle Assuanin padolle ja Nasserjärvelle.

ASSUANIN PATO

PATOMUISTOMERKKI ON NEUVOSTOLIITTOLAISTEN KÄSIALAA

Kun vesialtaat ja muistomerkki oli valokuvattu, pääsimme vielä kerran ihailemaan vanhojen temppelien lumoa. Vuorossa oli Isis-jumalattaren temppeli Philaen saarella, jonne matka taittui veneellä. Paluumatkalla tingimme eilisestä viisastuneina nopsasti hienon naamarin 50 punnan hintaan!

 

PHILAE ISIS JUMALATTAREN TEMPPELI

IRJA-OPPAAMME ESITTELI SUOJELUSJUMALAANSA BESIÄ

Retken jälkeen jätimme risteilylaivallemme haikeat jäähyväiset ja matkasimme bussilla Niilin vartta takaisin Luxoriin. Matka kesti runsaat neljä tuntia, mutta se oli ilo taittaa päiväsaikaan. Tien varrella oli reheviä viljelyksiä ja hataria asumuksia. Paikallinen väki liikkui aaseilla. Näimme mahtavia sokeriruokokuljetuksia. Ruokoa oli aasinrattailla, traktorien kyydissä sekä rahtijunissa.

TÄSSÄ KULJETETAAN SOKERIRUOKOA

Hauskin kuljetus oli kuitenkin avolavalla, jossa kamelit kurkkivat päät pitkällä. Ne olivat matkalla kamelimarkkinoille.

AURINGONLASKU NIILILLÄ

Aurinko ehti laskea Niilin länsirannalle, ennen kuin saavuimme tuttuun Sonesta hotelliin. Nyt emme enää ollenkaan hämmästelleet, vaikka hotellihuoneemme muistutti enemmänkin sviittiä kuin normaalitasoa. Löysimme illallispaikan aivan hotellin nurkalta. Lantern-ravintola oli erinomainen. Ruoka oli maukasta egyptiläistä ja paikallinen punaviini kohtuuhintaista ja hyvän makuista. Täysin tyytyväisinä jäimme odottelemaan viimeisen päivän retkeä kuninkaiden laaksoon.

 

VAPAALLA – MAITTAVA ILLALLINEN RAVINTOLA LANTERNISSA

 su 9.1.2011
viimeinen Luxor-päivä

Sonesta-hotellin ylellinen aamiasbuffet maistui ennen retkeä länsirannalle. Ryhmämme uskalikot olivat heränneet jo ennen viittä, sillä heillä oli tiedossa anivarhainen kuumailmapalloretki Luxorin ylle. Paitsi että puuskainen tuuli esti pallon nousun taivaalle. Niinpä hekin ehtivät aamiaiselle. Ensimmäinen nähtävyys oli Memonin kolossit.

MEMNONIN KOLOSSIT

Sieltä matka jatkui Hatsepsuthin terassitemppelille, joka sijaitsi upealla paikalla jylhien vuorten kupeessa.

HATSEPSUTHIN TERASSITEMPPELI VUORTEN KAINALOSSA

Aamupäivän pääkohde oli kuitenkin kuninkaiden laakso, jossa saimme vapaasti valita yleislipulla kolme hautakohdetta. Muistin elävästi edelliseltä käynniltämme, miten tukahduttavan kuuma paikka hauta-alue oli. Nyt siellä puhalsi virkistävä tuuli (se samainen, joka esti ilmalennot). Tosin hautakammioissa tuli hiki, mutta ulkoilma virkisti nopeasti. Täällä näimme retkiviikon värikkäimmät seinämaalaukset. Kuvia ei ole, sillä laaksoon ei saanut ottaa kameroita mukaan.  Puolitoista tuntia, jotka laaksoon oli varattu, vilahtivat aivan liian vikkelään.   Mutta kierrolla kun olimme, matka jatkui. Palasimme ilta-auringossa alabasterikaupan ja käsityökaupan kautta hotellille. Virallinen ohjelma oli nyt ohi ja me pääsimme hetkeksi vapaalle.

 

ALABASTERITEHDAS TITI ARABI

Käytimme sen Jussin kanssa vapaamuotoisella kiertokäynnillä kaupungilla. Ajoimme vossikalla Luxorin temppelille, jonka kiersimme toistamiseen iltapäivän pehmeässä valossa.

 

AJELIMME RAMBON KYYDISSÄ LUXORIN TEMPPELILLE

Yritimme illalliselle opaskirjan suosittelemaan Sofra-ravintolaan, mutta pettymykseksemme se oli täpötäynnä. Palailimme kävellen hotellille vilkkaiden ostoskatujen kautta. Matkaan tarttui karkade-teetä, Stella-olutta sekä paikallisia suklaamakeisia. Ritz-ravintolan illallinen ei ollut yhtä tasokas kuin edellisiltainen, mutta onneksi olut oli hyvää ja kylmää. Nyt ohjelmassa on enää pakkaus. Bussi Hurghadaan ja lentokentälle lähtee jo aamukymmeneltä.

 


PRESIDENTTI HOSNI MUBARAKIN KUVIA NÄKI KAIKKIALLA

 

ma 10.1.2011
paluupäivä

lento Hurghada – Helsinki – lähes kaksi tuntia myöhässä

Lähtöpäivä on aina yhtä tuskainen. Tukevan aamiaisen jälkeen ajelimme läpi hiekka-aavikoiden ja jylhien vuorten Hurghadaan.

JUSSI HELTYI OSTAMAAN VIIMEISELTÄ TAUKOPAIKALTA LAULAVIA KAMELEITA

KARUJA MAISEMIA LÄHELLÄ HURGHADAA

Bussin monitorissa pyöri elokuva Kuolema Niilillä – katselukokemus oli hiukan haasteellinen, koska näimme sen norjaksi tekstitettynä.  Osa retkeläisistä jäi punaisen meren rannalle toiseksi lomaviikoksi. Me muut pääsimme neljän aikoihin lentoasemalle vain todetaksemme, että saamme viettää siellä hulppean tovin, sillä Finnairin lento Helsinkiin on myöhässä. Söimme haaleat pizzat ja joimme viimeiset Sakara Gold-oluet sekä katselimme matkamuistomyymälöiden laajaa tarjontaa. Jotenkin tuntui, että kaikki krääsä oli jo nähty.

Matkatovereiden kanssa olimme täysin yhtä mieltä, että risteilyviikkomme oli onnistunut. Säät suosivat, aurinko paistoi siniseltä taivaalta joka päivä, mutta aamut ja illat olivat aikamoisen viileitä. Irja-oppaamme oli pirteä ja tietäväinen ja jaksoi innostaa matkalaiset Egyptin historian lumoihin. Hotelli ja laiva olivat tasokkaita, ruoka oli erinomaista ja hygienia oli hyvä. Vaikka ei sekään taannut terveyttä. Jussilla ja minulla ei ollut mitään ongelmia, mutta kuulimme loppuviikosta, että aika monikin seurueestamme oli vatsataudissa. Eräskin matkatoveri kertoi, että risteily tuntui tosi pitkältä, kun hän oli maannut kaksi vuorokautta kalpeana hytissä.

Matkan parasta antia olivat kuitenkin Niili, elämän virta sekä huikeat temppelit ja hautaholvit. Egyptiin olen valmis palaamaan koska tahansa uudelleen.
Leena ja Jussi, kulttuurimatkailijat

IBIS LINTU OLI YKSI HARVOISTA MATKAMUISTOISTA, JOKA TARTTUI MATKAAN BASAARIKIERROKSILTA

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.