elokuun hellettä menorcalla 2013

MENORCA

Viikon aurinkoloma elokuussa 2013

Finnmatkojen äkkilähtötarjous 270 euroa, määrittelemätön hotelli 

Matkassa Leena ja Jussi

 

 ma 19.8.2013

Kesä on loppusuoralla, kun koulut alkoivat.  Minua kutkutteli katsella äkkilähtötarjouksia.  Tiesin vankasta kokemuksesta, että hinnat ovat halvimmillaan toukokuussa ja elokuussa.  Niin nytkin.  Jopa alle kahdellasadalla eurolla olisi päässyt viikon matkalle.

Vaikka olemme nyt molemmat onnellisesti eläkkeellä, emme ole ollenkaan niin vapaalla kuin voisi kuvitella.  Kalenterissa oli vapaa viikko elokuun puolessa välissä taidekoulun lähiopetusjakson ja otsovahtiviikon välissä.  Tiukka ajoitus kavensi huomattavasti valinnan varaa.

MIELESSÄ VÄLKKYI VÄLIMERI

Minulla oli muutama kriteeri – Välimerelle, mielellään uusi kohde, ei Kreikka, jossa kävimme kesäkuussa, ei Turkki.  Rantapallo.fi tarjosi mielenkiintoisimmaksi vaihtoehdoksi Mallorcan naapurisaaren Menorcan.   Varasimme matkan viikkoa ennen lähtöä, vaikka määrittelemätön hotelli vähän arveluttikin.  Tosin Kanarian-lomallalle, jolloin kokeilimme tällaista mahdollisuutta ensimmäisen kerran, taso yllätti positiivisesti. 

HOTELLIMME ON SAAREN LÄNSIOSASSA LÄHELLÄ CIUTADELLAA

Niin nytkin.  Asumme kerta kaikkiaan ylellisesti Menorcan länsiosassa lähellä vanhaa pääkaupunkia Ciutadellaa.  Lensimme vajaat neljä tuntia Mahoniin, joka on nykyinen pääkaupunki.  Sieltä matka jatkui päätietä pitkin yön pimeydessä saaren toiselle puolelle.  Saaren pituus on 52 km, leveys puolta vähemmän. 

PRINSOTEL SA CALETASSA SAAREN LÄNSIOSASSA

ONNI POTKAISI HALPAMATKALAISIA

Bussi jätti meidät Santandriaan Prinsotel La Caletan eteen.  Katselimme hämmästyneitä avaraa aulaa, sisäpihan valaistuja uima-altaita palmujen katveessa sekä kodikkaita kolmekerroksisia majoitustiloja.  Me, vanhat reppuretkeläiset, emme ole ollenkaan tottuneet tällaiseen ylellisyyteen – tällä hinnalla, johon kuuluu vielä erittäin runsas buffet-aamiainen.  Minusta on aina ylellistä, kun kokkipoika paistaa odottaessa tuoreen munakkaan ja toinen valmistaa tuoksuvan espresson.  Kiitos Finnmatkat. 

ESPANJALAINEN AAMIAINEN

Aamiaisen jälkeen havahduimme, että kello oli jo kymmenen.  Tervetulotilaisuus oli luvassa puolen tunnin kuluttua Calen Boscissa, jonne oli kymmenen kilometrin matka.  Kyselimme pihalla nuorelta parilta, joka oli juuri starttaamassa autoa, missä on lähin bussipysäkki.  He eivät tienneet, mutta vinkkasivat meidät kyytiin, sillä heillä oli sama suunta.  Niinpä löysimme itsemme tuota pikaa cava-lasillisten ääreltä. 

PAIKALLISTA ARKKITEHTUURIA – LÄHES JOKA TALOSSA ON OLIIVIPUINEN PORTTI

Essi-opas kertoi tehokkaasti saaren faktat.   Opimme, että Menorca on Unescon suojelukohde.  Mallorcalle on matkaa 40 km ja hyvällä säällä sen silhuetin näkee.  Opimme, että 73 prosenttia pinta-alasta on luonnontilassa.  Saarella on noin 120 hienoa rantapoukamaa.  Suurin osa niistä on eteläpuolella. 

SA CALETAN RANTA

Paikallisbussiliikenne toimii hyvin eikä ole kallis.  Harrastusmahdollisuuksia on uimisen lisäksi veneily ja vesiurheilu, kajakointi,  patikointi, pyöräily, ratsastus sekä osallistumin kyläjuhliin sekä markkinoille.  Saarta kiertää ikivanha kivinen hevospolku, joka on suosittu kävely- ja maastopyöräreitti.  Shoppailumahdollisuuksia löytyy isoista kaupungeista.  Saari on erityisen kuuluisa laadukkaista kengistä. 

MENORCALAISIA KENKIÄ

Toisen cava-lasillisen jälkeen olimme valmiit valloittamaan saaren.  Kävimme katsomassa Calen Boscin kuvankauniin sataman. 

CALEN BOSCIN SATAMA

Paikallisbussi 65 toi meidät takaisin Sa Caletaan 1,60 eurolla.  Haimme läheisestä supermarketista paikallisia virkistysjuomia – San Miguel olutta, sangriaa sekä pomadaa, täkäläistä giniä sitruunamehun kera.  Saari rupeaa hetki hetkeltä viehättämään enemmän ja enemmän.

 

PATIKOINTIA HEVOSPOLULLA 

CAMÍ DE CAVALLSIN MERKKIPAALU

ti 20.8.2013

Heräsimme aamulla virkeinä, sillä silmissä siinteli kuntoilupäivä.  Saarta kiertävä hevospolku kutsui patikoimaan.  Meidän retkemme alkoi omalta uimarannaltamme ja johti saaren länsikärkeen Cap d’Artrutxiin. 

SANTANDRIAN RANTA

Tunnelma oli kuin lapinvaelluksilla.  Polku kiemurteli pitkin rantaviivaa karuissa maisemissa.  Meidän onneksemme taivas oli puolipilvinen ja navakka tuuli puhalsi.  Hauskannäköisiä sipulikasveja pilkisteli kivien välissä. 

SIPULIKASVEJA RANNAN TUNTUMASSA

Täällä lämpötila on ollut tasaisesti 30 plusasteen paikkeilla.  Siksipä merituuli tuntuu hyvältä.  Kuvakertomus patikkareitistämme kertoo päivän tunnelmista. 

VAELTAJA LEENA

VAELTAJA JUSSI

 

KIVIKKOKASVEJA

 

ANSIOKAS RETKI PÄÄTTYI SANGRIAN ÄÄREEN

 

PÄIVÄRETKI CIUTADELLAAN

ke 21.8.2013 

Hevospolku johdatti meidät vajaassa tunnissa Ciutadellaan, jota opaskirja kehui yhdeksi kauneimmista Espanjan kaupungeista.  Olimme täysin samaa mieltä, kun löysimme tiemme katerdraalin aukiolle.  Tunnelma oli menneestä maailmasta.  Pikkukujat olivat kuvauksellisia.  Mihin joudunkaan kaikkien otosten kanssa.  

KARTANLUKUA CIUTADELLASSA

  

TUOLITAIDETTA

OVITAIDETTA

IKKUNATAIDETTA

Söimme lounasta suoraan sataman yläpuolella olevassa pikkutavernassa Gas Consolissa.  Sinisimpukat ja mustekala katalonian tapaan olivat suussa sulavan herkullisia kylmän valkoviinin kera.  Minä hyrisin tyytyväisyydestä.

TILAUKSESSA SIMPUKOITA JA MUSTEKALAA KATALONIAN TAPAAN

 Eikä jälkiruokakaan ollut pettymys.  Jussi haki viereisestä Burger Kingistä tulikuumaa espressoa ja jääkylmää mansikkajäätelöä, jotka nautimme puiston penkillä obeliskin alla.  Bussi numero 64 toi meidät viidessä minuutissa kotikulmille.

SANTANDRIAN LÄHIRANTA

Pienen siestan jälkeen pakkasimme uimakassin ja kävelimme hotellin viereiselle Santandrian rannalle.  Minulla on yhtenä koulutehtävänä tehdä ihmisistä croquis-piirroksia.  Mikäpä sen otollisempi paikka kuin uimaranta.  Levitimme sarongin poukaman laidalle.  Sieltä oli hauska tarkastella vaivihkaa tarjontaa.  

Auringon laskiessa siirryimme täysin voipuneina omalle parvekkeelle juuston, rapean patongin, punaviinin ja canastapelin pariin.

 

HIKINEN VAELLUSRETKI ETELÄRANNIKOLLA

to 22.8.2013 

Kun olimme päässeet hyvään patikointivireeseen meitä ei pidätellyt mikään.  Torstain retki suuntautui etelään.  Tuttu paikallisbussi 65 vei Son Xoriguerin rannalle. 

SON XORIGUERIN RANTA

Sieltä löytyi sopivasti hevospolku, jota seurasimme aina Son Sauran rannalle asti.  ”Elämä ei ole tasapuolista, joillakin on myötätuuli, joillakin vastatuuli”, Jussi filosofoi, kun patikoimme pari päivää sitten länsirannikkoa rivakassa myötätuulessa.  Nyt olisin ollut kovasti kiitollinen mistä vain tuulesta.  Taivas oli sinistäkin sinisempi ja meri kimmelsi tasaisen tyynenä.  

ETELÄRANNIKON MAISEMIA

TAUKOPAIKKA SON VELLIN RANNALLA

Vaikka päivämarssimme ei ollut kilometreissä pitkä, saimme siihen kulumaan melkein kolme tuntia.  Oli ilo pulahtaa turkoosinsiniseen mereen, kun saavuimme lopulta hikisinä perille. 

SON SAURAN RANTA

Meillä oli piknik-eväät mukana, sillä rannalla ei ollut mitään palveluja.  Palasimme viiden pikkubussilla Ciutadellaan.  Olimme tyytyväisiä, että olimme ymmärtäneet ostaa liput etukäteen, sillä pikkubussi oli täpötäynnä.

  

RANTALOMAPÄIVÄ

pe 23.8.2013

Kolmen päivän patikointi vaati veronsa.  Olimme täysin yksimielisiä, että yksi lepopäivä on paikallaan. 

MAALASIN VILLA BLANCAN SA CALETAN RANNALLA

Vietimme aurinkoisen perjantaiaamupäivän Sa Caletan rannalla ja aurinkoisen perjantai-iltapäivän Santandian rannalla. 

SIMPUKKALOUNAS

Välillä kävimme hotellin uima-allasbaarissa syömässä päivän tarjouslounaan, vadillisen sinisimpukoita valkosipuliliemessä.  Sen jälkeen pieni siesta olikin tarpeen.  

ANKKAPARVI AURINGONLASKUN AIKAAN

Auringonlasku näkyi punaisena pallona lähirannallemme.  Ankkaparvi pulikoi rantavedessä.  Ilta pimeni sen jälkeen nopeasti.  Hotellin sisäpihalle oli sytytetty satoja tuikkuja valkoisten paperipussien sisään.  Ilta oli pehmeän lämmin ja vieno merituuli hiveli ihoa.  Jussi luki jostain, että täällä on aurinkoisia päiviä 300 vuodessa.  Olisipa meilläkin.

 

KAUPUNKIKIERROS CIUTADELLASSA

 la 24.8.2013

Lauantai oli kaupunkipäivä.  Kävelimme kaikessa rauhassa pitkin Ciutadellan vanhan kaupungin kujia.  Minä otin valokuvia teemana paikallisväriä. 

KUKKIVIA PUITA KAUPUNKIKUVASSA

VANHA TUULIMYLLY

KESÄASUJA

SISÄPIHATEKSTI

Jussi kävi tapansa mukaan parturissa.  Täällä hiustenleikkuu maksoi 10 euroa.  Halvin parturointi on ollut Vietnamissa – kaksi dollaria.  Kauppatorilla oli hauska katsella kala- ja vihannestarjontaa. 

JUUSTO-OSTOKSILLA

Satamassakin pyörähdimme, vaikka se oli tuttu jo ensimmäiseltä käynniltä.  Ja cava-sangriaakin maistoimme, tuttua sekin. 

CIUTADELLAN SATAMA

KUUMANA PÄIVÄNÄ KYLMÄ SANGRIA MAISTUI

 

”Tänään kokeilemme hotellin buffet-illallista”, Jussi tuumi.  16 euron hintaan sai maistella paikallisia ruokia mielin määrin.  Minä kokeilin vastapaistettua kampelaa ja munakoisopaistosta, Jussi paellaa runsaan salaattipöydän jälkeen.  Jälkiruokapöytä suorastaan notkui herkkuja. 

HOTELLIMME ILLALLISTERASSI

Meidän oli pakko tehdä pieni iltakävely ennen nukkumaan menoa.  ”Ei ainakaan vähään aikaan näin paljon ruokaa iltamyöhään”, päätimme yksissä tuumin.

 

  PARHAAT PALAT MENORCALTA

su 25.8.2013 

Viikko on tuntunut sopivan mittaiselta lomalta pienellä saarella.  Olemme tasapuolisesti retkeilleet sekä viettäneet rantapäiviä.  Nyt edessä on vielä hauska ohjelmanumero.  Varasimme jo tervetulotilaisuudessa puolen päivän retken, joka päättyy sopivasti illalla lentokentälle.  Viimeinen päivä on yleensä odottelua sen jälkeen kun huone on luovutettu.  Niinpä järjestetty ohjelma tuntui hyvältä ajatukselta. 

 

MAHÓNIN SATAMA

Finnmatkojen ”Parhaat palat Menorcalta” retkiesitteen mukaan päivän ohjelma kulki tähän tapaan: 

– kävelykierros pääkaupungin Mahónin läpi alas satamaan

– Yellow Catamaran – keltaisella katamaraanilla tunnin ajelu satama-alueella

– tutustuminen valkoiseen kylään nimeltä Binibequer eli Binibeca

– vapaa-aikaa käydä illallisella Cales Fonts satamassa Es Castellissa

NÄKYMIÄ SATAMARISTEILYLLÄ

  

BINIBECAN VALKOINEN KYLÄ

BINIBECA OLI LIIAN KAUNIS OLLAKSEEN TOTTA

ES CASTELLIN SATAMA

Olimme oikein tyytyväisiä, sillä retki osoittautui monipuoliseksi ja hyvin kuvaukselliseksi. 

SAARELLA ON PALJON SISILISKOJA – SEKÄ LUONNOSSA ETTÄ KORISTE-ESINEINÄ

Yölento Suomeen sen sijaan tuntui raskaalta.  Onneksi auto odotteli pitkäaikaisparkissa ja Espoossa oli hyvä tukikohta.  Kaiken kaikkiaan lomaviikko oli erinomainen.  Menorcan saari sopii luonnonystäville, ei bilettäjille.  Voin kuvitella, että palaamme sinne vielä.  Ehdimme kiertää hevospolkua vasta saaren länsi- ja eteläpuolella.  Nähtävää riittää jatkossakin.

 

 

There are 2 comments

  1. marjaleenaetula

    Kati
    kati.j.kujala@gmail.com

    Kirjoitettu 11.1.2015 klo 20.39

    Hei Leena! (ja Jussikin=) )

    Haaveilen matkasta Menorcalle ja sunnuntain ajankuluksi kahlasin netissä etsien matkaajien kokemuksia. Olipa ilo löytää blogisi!

    Kauniita, paljon puhuvia kuvia. Tekstiä sopivanlaisesti.

    Aikomuksena lukea kaikki matkakertomuksesi. Ihania, rentouttavia matkoja teille jatkossakin!

    t. Kati

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.