kuningatarhilloa

 

METSÄVADELMIA JA MUSTIKOITA

Olin hetken huolissani, että helle on kutistanut kaikki metsämarjat.  Osin näin olikin, mutta onneksi Jussi löysi hyvän mustikkapaikan puiden varjosta.  Hän osaa käyttää sujuvasti poimuria.  Minä olen luvannut perata nurisematta kaikki poimurimarjat.  Itse keräsin käsin vadelmia.  Tänä kesänä he ovat harmillisen pieniä.  Mutta pienikin vadelmalisäys mustikoiden seassa antaa hienon aromin.  Kiehatin marjat saman tien hilloksi, jota kelpaa maistella syksyn mittaan.

Metsässä kävellessämme hämmästelimme, minne kaikki sienet ovat kadonneet.  Lupaavasti alkanut sienikesä loppui kuin seinään helteiden myötä.  Toivottavasti syksy korjaa tilanteen.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.